
13.4.2006 Kiirastorstai
Jes! Talviloma alkoi vihdoinkin ja mukavan keväisissä merkeissä. Lämpöä piisaa Suomessakin +7astetta ja aurinko paistaa. Mikäs sen mukavampi päivä lähteä ajelemaan kohti etelää, tarkemmin sanottuna Saksan Bad Kreuznach:ia, jossa meitä odottaa pari etukäteen varattua moottoripyörää, toinen miehelle (siksi kuvassa niin naama marengilla) ja toinen naapurille. Pyörät etsittiin mobile.de:n kautta ja yhteyttä myyjään otettiin sähköpostitse. Helppoa ja kätevää. Myyjä pisti ihme kyllä pyörät varaukseen ilman ennakkomaksua ja sopi kanssamme että tapaamme sunnuntaina 16.4. klo 14.00 pyöräkaupan pihalla. Eli meillä oli 3 4 päivää aikaa ennättää määränpäähän saakka.

Matkaan lähdettiin Aviksesta vuokratulla pakettiautolla, hinta 525e/vko ilman kilometrirajoituksia. Kyytiin mahtuu juuri sopivasti kaksi pyörää ja saa korvaavan auton alle euroopassa, jos se olisi sattunut jättämään tielle. Oli tosi hyvä ratkaisu meille. Tukholmaan mentiin Turusta lautalla, joka oli varattu jo aikaisin talvella, koska lähtö sattui pääsiäisen tienoille ja arveltiin, että lautta tulee olemaan täynnä, ja täyteenhän se oli buukattu. Eli lautta lähti 21.00. Lapsia tuli välittömästi ikävä, oltiinhan jo niin kaukana kotoa :). Syömään ei tarvinnut mennä koska syötiin ennen laivaa eräällä huoltsikalla kun oli sopivasti aikaa. Laivaan päästiin hyvällä aikataululla. Kotoa lähdettiin n.15.30 Valkealasta ja satamassa oltiin 19.45. Päästiin vielä jotenkin ihmeen kaupalla ensimmäisinä laivaan, joten tässä vaiheessa ei onneksi tarvinnut odotella pitkään. Reissuun lähdettiin heti kun oma työpäiväni päättyi, joten vasta laivalla kunnolla hoksasi, että hetkinen, tässähän ollaan nyt oikeastaan lomareissulla, jes, sen kunniaksi mentiin ottamaan laivan baariin muutama drinksu. Itselleni alkoi pikkuhiljaa iskeä laivapaniikki (pelkään laivamatkustusta), joten jouduin ottamaan muutaman rohkaisevan. Aika pian kuitenkin väsy iski meihin molempiin, joten paineltiin hyttiin katsomaan läppärillä elokuvaa ja nukkumaan.
14.4.2006 perjantai
Aamulla anivarhain ylös petistä ja eikun rantautumaan olympiavoittajien maahan :( . Ruotsissa ei ollut juurikaan lunta ja vesisadetta ja sumua pukkaa. Vähän säitä pelättiin etukäteen, kun Saksaan mennessähän ei saa olla nastarenkaita alla. Onneksi tähän mennessä säät on suosineet ja tiet on ollut sulat.Ostettiin onneksi Turun huoltsikalta varmuuden vuoksi autoon muutama täytetty reissumies, joten vedettiin leivät aamiaiseksi autossa. Saatiin nukkua vähän pidempään...

Liikenne E4 tiellä sujui jouhevasti n.120-130 lasissa.
Pysähdyttiin ensimmäisen kerran Jönköpingiin kaffelle ja bullalle + tankkaamaan. Eka tankkaus, ajettu n. 750 km ja tankkiin meni 63 litraa löpöä. Seuraava tankkaus mahdollisesti vasta Saksan puolella. Kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa, eli noin 500 km ollaan tultu Tukholmasta ja kello on paikallista aikaa 11.15 eli puolen päivän maissa ollaan Helsingborgissa. Vettä tulee edelleen todella runsaasti, joten päivä on oikein sopiva autossa istumiseen.

Helsingborgista jatkettiin Malmöseen, missä pysähdyttiin syömään kevyet eväät huoltsikalle. Miehelle makkarasämpylä ja itselle salaatti. Salaatissa oli retiisin näköisiä juttuja, mitkä osoittautuikin yllättäen joksikin mereneläväksi... en halunnut sen kummemmin kysellä että mitä söin... Eväiden jälkeen jatkettiin matkaa kohti Juutinrauman siltaa, joka oli tietysti yhtä upea kuin ennenkin.

Matka jatkui siis tutusti ensin sillan yli ja sitten merenalaisen tunnelin läpi (karmivaa) kohti Kööpenhaminaa. Siltamaksu 32e. Tanskassa ei mielestämme ollut edelleenkään mitään nähtävää, joten ajeltiin vauhdilla tämän kummallisen maan läpi kohti rodbyhavn:ia ja saksanlauttaa. Lauttamaksu 56e.

Scandlinesin lautta pisti luukut kiinni juuri ennen meitä, joten jouduttiin odottelemaan lautalle pääsyä puolisen tuntia. Kun lautta tuli rantaan, missä olimme, se purki sisuksistaan mm. Junan !! Laivamatka Puttgardeniin kesti n. 45Min, jonka jälkeen oltiinkin sitten Saksassa. On se nykyään kätevää tämä matkailu Euroopassa. Tanskan puolella helotti aurinko ja Saksassa oli mieletön myräkkä, mutta matka jatkui kohti Lübeckiä, missä oli tarkoitus yöpyä. Matkalla taas tankattiin. Miehellä on äärettömän rasittava tapa tankata vasta kun tankissa on höyryt jäljellä etenkin vieraassa maassa ja kun huoltoasemia ei ole mitenkään älyttömän tiheässä. Tankkaukset on pystynyt tähän mennessä suorittamaan Visa Electronilla, melko kätevää. Lübeckissä ei oltu aiemmin käyty, joten mielenkiinnolla odotimme, mitä tuleman pitää. Ennen kaupunkia oli tietulli, ruhtinaalliset 2e. Tapamme mukaan hieman eksyimme ensin ja vasta sitten löysimme keskustaan. Vaikka Saksassa on reissattu enemmänkin, niin aina tuntuu olevan yhtä hankalaa päästä oikeasti kaupungin keskustaan, eikä jonnekkin laitakaupungille ja samaten pois kaupungista oikeaan suuntaan, vaikka hyvät kartat onkin...ehkä syy on kartturissa...Kun vihdoin pääsimme keskustaan, olimme myytyjä. Ihanan idyllinen paikka. Alkoi majoituksen metsästys. Ennakko-suunnitelmista poiketen päätimme majoittua aivan ydinkeskustaan, koska halusimme tutustua kaupunkiin hieman tarkemmin jalkaisin. Ensimmäinen hotelli täynnä, toinen 93e, kolmas Scandic 128e, huh huh. Aikamme pyörittyämme löysimme pienen hyvin perisaksalaisen gasthaus-majapaikan.

http://www.schuesselbuden.de/ aivan kävelykadun tuntumassa 65e/yö. Aivan mainio paikka. Majataloa piti vanhempi harmaahapsinen yli-energinen paappa, joka puhui tosi sujuvaa englantia! Parkkitilaa oli erittäin hankalaa löytää (yleinen ongelma majoittumisessa ainakin meillä), mutta onnistuimme vihdoin. Paappa tuli näyttämään meille huoneen, mainitsi ylellisyytenä mm. Suihkun ja lämmityksen :)

Huone oli ihan siisti (ei ilmanvaihtoa, paitsi avattava ikkuna). Nimiä ym majoituskortteja ei täytelty. Paikan pitäjä tarjosi meille ”lasilliset” viiniä (jätti pöytään 3 vajaata pulloa viiniä ja lähti itse kotiin). Sinne sitten jäätiin pieneen ravintolatilaan kahdestaan kynttilänvalossa jutustelemaan päivän tapahtumista. ”Lasillisten” jälkeen otettiin huoneessa suihkut (vesi tuli niin hienona sumuna, että tuntui että varpaat ei kastu +tyypilliseen saksalaiseen tapaan veden lämpötilaa saa jatkuvasti säädellä. Eksoottista ja huvittavaa). Suihkun jälkeen rullattiin ovi lukkoon (lukossa ei minkäänlaista logiikkaa...ei ainakaan naisen näkökulmasta..) ja lähdettiin Lübeckin yöhön. Koska oltiin melkoisen väsyneitä koko päivän ajelusta päädyttiin melko lähellä hotellia olevaan pubiin. Pubi oli todella mukava paikka ja siitä sai myös ruokaa. Otettiin pizza puoliksi ja muutamat oluset ja punkut. Näiden jälkeen päivä olikin jo täynnä, eli mentiin koisaamaan.

15.4.2006 lauantai
Harvinaista kyllä, herättiin ilman herätystä hyvin levänneinä jo klo 07.00, omituista.Aamupala alkoi vasta 08.00, joten lötköteltiin tunnin verran ennen aamiaista. Syömään lähdettiin heti 08.00 maissa ja sitähän oli tietysti essu päällä valmistamassa sama hassu paapparainen. Aamupala oli tosi hyvä ja tuhti: Lidlin mehua, Lidlin rostbratwurstia yms. Yms...Sehr gut. Aamiaisen jälkeen lähdettiin muutamaksi tunniksi kävelemään Lübeckin keskustaan. Kaupunki oli mielestämme tosi upea. Miehelle nähtävyyksiä ja minulle nähtävyyksiä ja butiikkeja. Vaate ja kenkäshoppailijan paratiisi. Päätimme, että tänne pitää poiketa shoppailemaan takaisintulomatkalla, jos sattuu jäämään rahaa. Räpsittiin läjäpäin kuvia..

Törmättiin kadulla vanhaan Saksalaiseen merimieheen, joka oli kuulemma käynyt pari kertaa Helsingissäkin. Haasteltiin niitä näitä sen minkä vajavaisilla saksankielen taidoillani osasin. Pappa toimi hetken yksityisenä Lübeckin oppaanamme. Hauska mies. Ihmiset oli kaikenkaikkiaan todella ystävällisiä ja iloisia, mikä oli positiivinen yllätys meille. Edellisillä Saksan reissuillamme emme olleet mokomaa huomanneet! Noin klo 11.00 kirjauduttiin ulos hotellista ja lähdettiin ajelemaan kohti etelää. Alustavana reittinä pidimme Lübeck-Hampuri-Hannover-Kassel-Bad Kreuznach. Sää oli myös suosiollinen, lämpöä ehkä 10-15 astetta ja aurinko paistaa.Autobaanalla ajeltiin ohi mm. Karvaisesta VW Polosta, hmm... Täällä kaikki on suurempaa, ei ole vaan karvakypärä, vaan koko auto... Kirjoittelin tätä tarinaa autossa mielettömässä autobaanan pomputuksessa :).
Koska olimme pääsiäisenä liikenteessä, liikenne oli ruuhkaista ja onnettomuuksia näkyi baanalla useita. Ensimmäinen raju nähtiin aivan edessämme Hannoverin kohdalla. Edellä ajava VW Golf ajoi kaiteeseen poukkoiltuaan kaistalta toiselle, vauhtia n.150km/h. Ihmiset hyppäsivät kuitenkin onneksi autosta pois heti sen pysähdyttyä, eli ilmeisesti mitään todella pahaa ei sattunut. Baanan melkeistä ei pidetä. Pysähdyttiin hetkeksi onnettomuuspaikalle, mutta päätimme jatkaa matkaa, tuskin muutamaa turistia tähän tilanteeseen enää tarvittaisiin.
Pysähdyttiin matkalla tankkaamaan ja syömään Böckenemin kohdalla. Ihmeteltiin tankille tullessa, että onpa tehty messevän kokoinen tankkausalue, kattokin oli älyttömän korkealla. Mieheni tarttui tankkauspistooliin ja sekin oli jotenkin aivan liian suuri. Ihmettelimme tilannetta, ennenkuin hetken pyörittyämme hoksasimme, että vieressä paikkakuntalaiset virnistelivät meille, koska yritimme tankata pakettiautoamme rekkatankilla. No koska miehelläni ei tietenkään antanut luonne enää myöten vaihtaa tankkauspaikkaa henkilöauto-osastolle, tankattiin sitten siinä. Kyllä myyjääkin varmasti nauratti, pöljät turistit taas liikenteessä. Pitsat ja kahvit + vesipullo n.8e. Dieseliä tankkiin n.32l ja dieselin hinta hieman halvempi 1,134 eur/litra, ehkä myyjä antoi tyhmän turistin alea :) .
 Bad Kreuznachiin saavuttiin illansuussa. Tapamme mukaan taas hieman eksyttiin ennen keskustaan pääsyä. Kun päästiin kaupunkiin saakka, järkytys oli melkoinen. Paikka oli täynnä Turkkilaisia ja kyläpahanen oli melko räjähtäneen näköinen. Hieman erilaisen kuvan saimme internetistä. Pysähdyttiin vihdoin huoltsikalle, pissihätä oli jo melkoinen.Paikassa oli kuitenkin ajateltu moottoripyöräilijöitä monessa suhteessa, kun alkoi tarkemmin katselemaan ympärilleen. Mm WC:ssä oli kypärätelineet kuivaimella.No istahdettiin kahveelle ja ostettiin paikkakunnan kartta ja satuttiinkin olemaan hyvin liki pyöräkauppaa. Etsittiin myymälä ja oltiin sen suhteen erittäin positiivisella mielellä. Siisti ja rehellisen näköinen paikka ja täpösen täynnä upeita pyöriä.

Tihrusteltiin ikkunasta, josko siellä näkyisi jo se oma mopo...Kyllä täältä voisi jotain ostaakin. Kaupunki jakautui selkeästi slummiin ja paremman väen kaupunginosaan. Lähdimme etsimään majapaikkaa. Etsittiin kartan avulla paikasta infopiste, mistä etsittiin mahdollisia hotelleja. Taas kerran saatiin pyytämättä apua joltakin herrasmieheltä. Lähdettiin siis etenemään hotelleja kohti.
Ensimmäinen: täyttä, toinen: täyttä, kolmas: tilaa 95e/vrk, Hotel Victoria eli majoituttiin vaikka olikin melko tyyris. Saatiin jälleen todellakin suunnitella auton parkkeerausta, ennenkuin onnistuimme saamaan sen paikalle, mikä ei ollut varattu ja missä se sai olla yön yli. Lähellä hotellia, kadun vieressä.
Kun kirjoittauduimme sisään hotelliin, ihmettelimme hiljaa mutisten, miksi meiltä kysytään kaikki kengännumeroa myöten. Hetken päästä asia selvisi, kun respan neiti selvitti meille, että Frankfurtin kupeessa sijaitseva kyläpahanen on Saksan 3. pahin heroiinikaupunki. Poliisit käyvät päivittäin tarkistamassa hotellien vieraiden tiedot, että sellaista...Sen kyllä huomasi kun saapui paikkakunnalle, jotenkin hyvin ristiriitainen paikka. Toisilla ei mitään ja toisaalla miljoonan euron autoja rivissä tien vierillä ja upeiden asutusten pihoilla.Yllättävää sinänsä, että paikka oli täynnä turisteja (pääsääntöisesti Italialaisia...). Paikka ei siis enää houkutellut iltakävelylle, vaikka hotellin ikkunasta aukeavat näköalat olivat huikean kauniit.

Käytiin siis pikaisesti syömässä hotellin alakerrassa olevassa (yllättäen Italialaisessa) ravintolassa. Paikka oli tupaten täynnä ja täynnä tupakansavua. Palvelu oli myös tuskaisen hidasta, mutta sitä vastoin ruoka taivaallisen hyvää. Ruoan jälkeen raahauduttiin viimeisillä voimillamme huoneeseen, mikä oli muuten todella iso ja siisti. Miehen kuorsaus alkoi noin 5 min kuluttua , eikä minullakaan mennyt paljon sitä pidempään.
16.4. sunnuntai
Herättiin aamulla kymmenen maissa. Onneksemme aamupala oli 11.00 saakka. Syötiin maarut täyteen ja lähdettiin saman tien pakkaamaan kamoja . Käytiin pikaisesti suihkussa ja luovutettiin huone pois.Pyöräkauppiaan kanssa sovittuun aikaan (14.00) oli vielä reilusti aikaa, mutta koska sää oli kehno, eikä tienoo oikein houkutellut päiväkävelylle, hypättiin Jumpperiin ja lähdettiin ajelemaan pyöräkauppaa kohti. Ehdittiin olla kaupan pihalla n.5-10 min. tiirailemassa lasin läpi pyöriä, kun kauppias saapui paikalle reilusti ennen sovittua aikaa. Pyörät tuotiin pihalle ja aivomieheni kävi koeajamassa molemmat pikaisesti. Pyörien kunnon suhteen kaikki ok, kaupat tuli. Kauppias tarjosi kahvit kun kaupat oli tehty. Juteltiin niitä näitä (myyjä puhui erittäin sujuvaa englantia). Saksalaisilla ei käynyt pyöräkauppa hyvin, kun oli niin kylmät ja surkeat säät (eli siis kuten Suomen kesässä :)) Eipä haitannut meitä, ehkäpä nihkeä myynti näkyi meillepäin hinnassa.
Mielestämme pyörien hinnat olivat ihan kohdallaan: Honda Hornet 900 -02 4000e ja Yamaha XJ 600 Diversion noin vuosimallia -98 (ei muista enää) 2500e. Pyörät olivat erittäin hyväkuntoiset ja siistit.Kahvituksen ja paperitöiden jälkeen kauppias köytti pyörät meille kyytiin (meidän ei todellakaan tarvinnut tehdä juuri mitään) ja sanoi että mielellään auttaa meitä myöhemminkin, jos olemme tulossa ostamaan pyöriä Saksasta, hmm...hyvä tietää, jos oma Hornettini vaikka piakkoin vaihdettaisiin uudempaan versioon...Ja pakettiauton perään jäi vielä kohtuullisesti tilaa tuliaisillekin.

Kauppojen teko oli kaikenkaikkiaan helppoa ja kätevää.Kello oli n. 14.00 kun päästiin lähtemään, eli kauppojen teko kesti n. tunnin verran. Ennen nousua baanalle, tankattiin taas: Dieseliä mahtui tankkiin tällä kertaa 42l ja hintaa tankkaukselle 48e. Dieselin litrahinta on 1,149eur/l, eli kalliimpaa kuin meillä :(, mutta eipä taida olla dieselveroakaan. Tankkauksen jälkeen nokka kohti pohjoista, eli Lübeckiä kohti. Meillä ei vielä tässä vaiheessa ollut tarkkaa jatkosuunnitelmaa, missä yöpyä, mutta katsastettiin kartasta mukavan tuntuisia paikkoja siinä ajellessa.
Frankfurtin jälkeen oli taas paha kolari: auto oli katollaan baanan aidan takana penkassa. Paikalla oli runsaasti poliiseja ja muuta pelastusporukkaa. Hurjaa touhua...
Päätettiin siinä ajellessa käydä tarkastelemassa Kasselin yöpaikkatilanne. Lähemmäksi päästyämme se vaikutti mielestämme liian suurelta paikalta, joten ajelimme ohi pätkän matkaa. Otimme arpomalla yhden seuraavista tienviitoista ja pyyhkäisimme erääseen pikkukylään nimeltä Hann. Münden. Laskeuduimme kylään kiemuraista serpentiinitietä, minkä jokaisessa mutkassa oli varoitus, että älä aja ulos tieltä :), hassua, ei se nyt niin vaaralliselta vaikuttanut...Kylä näytti ihanan rauhalliselta, joten ei muuta kun etsimään mahdollista majapaikkaa.
Ensimmäinen: korkealla vuoren rinteellä oleva hotelli 80e, siellä ei saanut ruokaa enää iltasella, joten jatkoimme etsimistä. Toinen: Hotelli Schmucker Jäger 72e (maksoi loppujen lopuksi 68e), täällä sai myös ruokaa, joten majoituimme tänne.

Valitsemassamme hotellissa samaan hintaan saimme myös autokatoksen, aivan huoneen alle, mikä oli loistava juttu, kukaan ei pääsisi pällistelemään pyöriä pakettiauton ikkunasta ja niitä olisi vaikeampi pölliä. Katos oli vielä niin nafti, että ovia ei juurikaan mahtunut aukomaan.
Majoituttuamme huoneeseen huilailtiin hetki, juotiin muutamat oluset ja minä tilasin meille jo lautan välille Turku-Tukholma. Lauttapaikka saatiin huolimatta pääsiäisen pyhistä. Jes.
Kuuden jälkeen päästiin syömään hotellin ravintolaan. Alkuruoaksi tomaattikeitot (oli niin tuliset, että oltiin molemmat ihan punaisia) ja pääruoaksi jotain riistafilettä. Ruoka oli tosi hyvää ja sitä oli todellakin riittävästi. Annoksessa oli noin 5-6 pottua paistettuna upporasvassa, iso ”purkki” herkkusieniä, pari tomskua, pari sipulia ja REILU pihvi. Jaksoin syödä n. 1/3 annosta. Hintaa koko lystille tuli kahden oluen ja kahden mineraaliveden kera n. 40e.
Ruoan jälkeen lähdettiin kylään kävelylle. Kylä oli keskiaikainen noin 1300-1600 -luvulta. Aivan mielettömän viehättävä paikka. Kylän reunalla oli myös leirintäalue. Paikka oli kuin suoraan Saksalaisesta matkailumainoksesta, todella ihana. Talot kasvoi ylöspäin ja oli niitä aitoja saksalaisia ”ruudullisia valkoruskeita taloja”. Keskellä kylää oli jätti-iso kirkko aukean keskellä, vieressä rathaus. Kylässä oli paljon pieniä butiikkeja mm. Sukkakauppa, suklaakauppa yms + tietysti pubeja. Meillä oli mahat niin killillään, että ei jaksettu mennä edes olusille. Räpsittiin hullaantuneina kuvia ja ihasteltiin kylän tunnelmaa.

Käveltyämme tunnin tai pari, lähdimme takaisin kämpille. Eikä kauaa kestänyt kun olimme jälleen unten mailla.
17.4. maanantai
Laitettiin herätys niin, että päästiin aamupalalle jo hyvissä ajoin n. Klo 08.00. Aamupala oli ok, paitsi miehelle sattui vanha jogurtti, onneksi ei ennättänyt syödä mahaan asti...
Aamupalan jälkeen pakattiin kimpsut ja kampsut ja luovutettiin huone. Hotelli oli vanhan pariskunnan, minkä koko suku tuntui olevan siellä töissä. Pienet muksut katsoi lastenohjelmia ja piirteli ruokasalissa. Kotoisa tunnelma kaikenkaikkiaan. Kun maksettiin, satasesta etsittiin vaihtorahoja kaikkien läsnäolijoiden lompakoista.
Ennenkuin poistuimme kylästä, käytiin vielä ottamassa valokuvia upeista rakennuksista. Kylässä oli myös linna. Kanava oli vuodelta 1300 jotain...Seinissä oli kirjoituksia myös latinaksi. Upea paikka, suosittelen.

Pakko oli kuitenkin lähteä jatkamaan matkaa, määränpäänä siis Lübeck, koska joutuu käydä shoppailemassa ihan vähäsen. Eli ei muuta kuin noustiin kylästä autobaanalle ja nokka kohti pohjoista. N. 100Km ennen Hampuria pysähdyttiin kahville, tankkaamaan ja vessaan. Dieseliä mahtui tankkiin taas noin 42 litraa. Olen siis onnistunut ja saanut ukkopahan tankkaamaan hieman useammin :) . Vessaan mentiin huoltsikalla maksullisen portin läpi. Wc-pönttö putsasi itse itsensä. Aika vähän säikäytti kun nousi pytyltä ja istuinrengas kävikin saman pyörimään ja putsasi itse itsensä ! Hämmästyttäviä nämä Saksalaiset!
Baanalle päästyämme päästiin taas todistamaan pitkää peräänajokolaria. Lukuisia autoja oli rutussa ja liikenne täysin jumissa. Jonoja riitti kymmeniä kilometrejä ja liikenne ei liikkunut mihinkään. Onneksi vastaantulijan kaistalla sentään, me pääsimme edelleen etenemään.
Lübeckissä oltiin iltapäivällä n. 15.00. Ajateltiin käydä vilkaisemassa muitakin paikkakunnan hotelleja, kun kerran oltiin paikalla näinkin hyvissä ajoin. Käytiin Hotelli Jensenissä 98-108e, eli jatkettiinkin sitten matkaa samaan tuttuun Schüsselbuden-hotelliin, jossa yö siis 65e. Saatiin huone vastapäätä edellistä.
Kun saatiin auto parkkeerattua hotellin taakse, päästiin raahaamaan tavaramme sisään. Tavarat oli jo kotoa lähtiessä pakattu niin, että yhdessä kassissa oli kaikki arvokas ja sellainen mitä tarvitsee kaikkialla, yhdessä kassissa vain laivalla tarvittavat kamat ja sitten matkalaukku yöpymisiä varten, näin säästyttiin turhalta kantamiselta. Muutenkin pyrittiin ottamaan tavaraa mahdollisimman vähän. (Lieneekö opittu moottoripyöräreissuilta??) Huoneessa Rakas Aivomieheni alkoi naukkailemaan matkaeväspullosta viiniä ja itse yritin ottaa päikkärit. Se oli tosin äärimmäisen vaikeaa, koska mieheni analysoi kaiken mitä ikkunasta näki. Ja mitä enemmän viiniä, sitä enemmän sieltä näkyi. Ja kaikki piti kommentoida minulle, vaikka yritin nukkua :)

Päikkäreiden jälkeen lähdettiin etsimään ruokapaikkaa ja pubia/pubeja :) Monet paikat avasivat ovensa yllättäin vasta 17.00-18.00, joten käveltiin ympäriinsä jonkin aikaa, ennenkuin päädyttiin syömään Ratskelleriin. Ravintola oli hieno vanhanaikainen Lübeckin historiasta kertova paikka, joka sijaitsi kävelykadulla, kellarikerroksessa. Ruoat yhdellä alkukeitolla, kahdella oluella, viinillä ja yhdellä jälkiruoalla noin 48euroa.
Pientä matkaväsymystä alkaa olla jo ilmassa, kun lapset on kovasti mielessä, no ihan pian pääsee kotiin syleilemään muksuja...
Kun oli saatu syötyä ja juotua, lähdettiin etsimään jotain pientä pubia, missä voitaisiin istuksia iltaa. Mentiin hotellin lähellä olevaan Bierhaus:iin. Hörpittiin siinä illanmittaan 4 olutta, punkkua ja vadelmaboolia, lasku n.17eur. Kun alkoi vätystämään, lähdettin hotellille huilimaan. Aamuksi herätys 08.00, jotta varmasti kerkiää hyvin vaateostoksille.
18.4. tiistai
Noustiin parin torkun jälkeen ja suunnistettiin aamupalalle.Aamiainen oli taas tuhti ja täyttävä. Aamiaisen jälkeen mies otti aamuhuilit ja minun oli pakko päästä vielä testaamaan loistavaa suihkua. Tämän huoneen suihku oli yhtä hauska kuin edellinenkin, vettä meni yhtä paljon sivuille kuin alaskinpäin.Sain kuin sainkin kasteltua ja jopa pestyä itseni.
Suihkun jälkeen pakattiin kamat ja vietiin ne jo autoon. Ei luovutettu vielä huonetta, jotta päästään sinne vielä huilimaan jos tarvis vaatii.Eli lähdettiin kaupungille.ostettiin yhteensä 200 eurolla vaatteita: 4 housut ja 3 paitaa. Istahdettiin vielä kahveelle, ennenkuin mentiin hotellihuoneeseen käymään ja luovutettiin se pois.Auto oli ihan älyttömän ahtaassa paikassa n.5cm tilaa auton molemmilla puolilla, mutta aivomieheni sai kuin saikin sen ilman naarmuja pois parkista. Itse en olisi uskaltanut edes yrittää, on se vaan taitava mies! Lähdettiin etsimään markettia, mistä saadaan ostettua punkkua yms. Kotiinviemisiksi. Löydettiin Lidlin kopio: Plus. Ostettiin sieltä 22ploa punkkua ja kuusi pulloa viinaa, hinta n.44euroa, kohtuullisen edullista minusta. Ostosten jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Puttgardenia, eli Saksa-Tanska lauttaa. Matkalta oli tarkoitus bongata vielä Lidl, mistä oli tarkoitus ostaa minulle Breezereiden kaltaisia juomasekoituksia kotiinviemisiksi: hinta 24 x 0,69euroa (muistaakseni). Eli pysähdyttiin matkan varrella vielä Oldenburgissa juomaostoksille. Ostettiin huoltsikalta vielä jätskit ja muutama moottoripyörälehti. Kun siitä sitten lähdettiin liikkeelle, ja lueskelin ostamiamme lehtiä, mieheni näki Polon mainoksen ja sai päähänsä, että jos vielä koukattaisiin Kielin kautta ja piipahdettaisiin Polossa tai Luisissa ”varaosaostoksilla”. Ja eikun nokka länttä kohti. Mentiin Oldenburgista pikkutietä myöten Kieliin. Ostettiin Kielin liepeiltä jälleen paikkakunnan kartta ja lehdistä saatujen osoitteiden perusteella alettiin suunnistaa kohti kauppoja. Kaupat löytyikin kohtuullisen helposti. Uudenuutukaiseen pyörään löytyikin Polosta Kellermannin sarvenpäävilkut ja pienenpienet peilit 130euroa. Luisista löytyi eteen tuplavalo 99eur ja sarvet.
Luisin liike sijaitsi aivan Kielin keskustassa, jotan syötiin siinä vieressä isossa kauppakeskuksessa olleessa Burger Kingissä. Oli taas niin kookas annos, että jäi puolet syömättä.
Taas oli vaikeaa yrittää löytää pois Kielistä mutta onnistuttiin kuitenkin kun tarpeeksi yritimme. Kaikkein vaikeinta oli taas yrittää löytää tie, mikä lähtee juuri oikeaan suuntaan. Koska olimme Kielissä, päätettiinkin lähteä Tanskaan Flensburgin kautta. Kello oli siinä vaiheessa jo n.18.00, joten aika myöhäiseksi menee tämän päivän ajelut. Tanskan rajalla meidät pysäytettiin ja kyseltiin mitä on kyydissä ja jatketaanko matkaa suoraan Suomeen. Kummallista kun aiemmin rajojen yli on menty 120 lasissa...hmm...Tanskassa ei olisi sitten kannattanut tankata, kun dieseli tuntui olevan aika kallista: 65 litraa 85 euroa, eli n. 1,308 euroa litralta.
Köröteltiin illanmittaan Malmöseen saakka ja päätettiin poiketa ydinkeskustaan tiedustelemaan majoitusta. Johtuen hinnoista 160-170 euroa/yö, jatkettiinkin matkaa vielä jonkin aikaa. Vihdoin pysähdyttiin siinä 23.00 maissa Malmön jälkeen Löddeköpingeen. Siinäkin peräpökölässä oli huone n. 96 euroa. Hotelli oli Scandicin ja erittäin siisti. Käteisellä maksettuna huone olisi ollut 110 euroa ja visa electronilla 96 euroa.
19.4. keskiviikko
Oltiin laitettu herätys 8.30 ja möngittyämme sängystä, paineltiin aamupalalle. Syötiin tuhdisti, jotta jaksetaan ajella mahdollisimman pitkälle yhdeltä istumalta. Lähdettiin ajelemaan heti kun saatiin aamupala syötyä ja kamat kasaan. Ajamista Tukholmaan piisasi vielä n. 600km. Katselin taas läppärillä elokuvaa, akku kestää juuri elokuvan verran n. 1,5h. Ajeltiin suoraa kyytiä Jönköpingiin saakka, missä tankattiin. Sen lisäksi pysähdyttiin juuri ennen Tukholmaa veskiin, mikä olikin loistava idea, koska oltiin siellä juuri ruuhka-aikaan, joten kaikki kaistat joka suuntaan oli aivan tukossa. Ja ajeltiin vähän aikaa ympyrää, ennenkuin löydettiin Staatsgårdenin satamaan. Tukholmassa opasteet satamaan oli todella huonot, tai sitten huippuruuhkat aiheutti harhaanajon, seuraavilla reissuilla Tukholman päässä pitää olla tosi tarkkana.
Vihdoin kuitenkin päästiin satamaan saakka monen yrityksen ja erehdyksen kautta. Edellämme ajoikin sattumalta satama-alueella tutun näköinen auto...no naapurihan se siinä oli palaamassa työmatkaltaan. Niin pieni on maailma. Ennätettiin siinä sitten porukalla käydä vielä Tukholmassa kävelyllä ja kahvilla/olusilla.
Kaupunkikävelyn jälkeen päästiin vihdoin sisään laivaan. Laiva oli Amorella, ja täynnä romaaneja! Joku sukuristeily kenties? Istuskeltiin illalla sporttibaarissa ja otettiin muutama drinksu. Vieressä istui omituinen höpöttäjä, joka puhui meille koko ajan, vaikka kukaan meistä ei kuullut mitään. n. 23.00 alettiin etsiä laivalta ruokaa. Seisova pöytä oli jo kiinni, mutta päästiin onneksi syömään vielä paikkaan, missä ruoka punnittiin ja maksettiin painon mukaan, kätevää ja edullista! 2Xruoka n. 19e. Laivamatka sisältäen ikkunallisen hytin 90e. Paljon edullisemminkin pääsee, mutta minä laivakammoisena vaadin ikkunallisen hytin, vaikka en siitä mitään nähnytkään, eipähän tule ahtaanpaikankammoa. Ruoan jälkeen paineltiin sitten nukkumaan.
20.4. torstai
Noniin, yhtään ei siis taaskaan nukuttu, mutta kotimaan kamaralla ollaan taas. Ihanaa, että kohta näkee taas rakkaat lapsukaiset ja koirat. Koti-ikävää lukuunottamatta matka meni hyvin. Matkabudjetti oli pyörän lisäksi 1700e, mikä ylittyi Kielin koukkauksen vuoksi n. 500 eurolla, joten kaurapuurokuuri odottaa taas mutta oli se taas sen arvoistakin. Myöhemmin verovirasto muisti meitä vielä n.2000 euron ajoneuvoverolapulla. Kiva oli lähteä reissuun, mutta vielä mukavampaa oli päästä taas omaan kotiin.

Vihdoinkin saatiin pyörä taas myös isännälle. Edellinen oli myyty ja uudempi saatiin tilalle. Nyt päästäisiin kruisailemaan kaksistaan molemmat omilla Horneteilla, nastaa. Oma pyöräni haettiin edellisenä kesänä Hampurista, mutta se onkin sitten taas ihan oma tarinansa.
Seuraavalla reissulla yritetään metsästää Etap-hotelleja, mitkä on kuulemma hyvin edullisia. Tällä reissullamme emme olleet pienellä budjetilla, tarkoitus olikin vähän nähdä Saksaa ja viettää lomaa, eli halvemmallakin varmasti pääsisi, jos haluaisi. Keväällä 2007 saatetaan lähteä hakemaan uudempaa kusiaista (oman kuuusisataakuutioiseni lempinimi), mies saa kyllä nyt ajella muutaman vuoden omalla yssärillään.
Ei muuta kuin hyvää ajokesää 2007 kaikille pyörän näköön ja kokoon katsomatta! Ajakaahan turvallisesti!
naana_toni@msn.com
Takaisin
|