Tammikuussa 2006 päätettiin Soilen kanssa viettää tuleva kesäloma Keski-Euroopassa. Aikaisempina vuosina oltiin kierretty mannerta autolla, siispä tällä kertaa päädyttiin liikkumaan moottoripyörällä. Molempia kiehtoi ajatus käydä mm Iso Britannian puolella ja vasemmanpuoleisen liikenteen takia en pitänyt houkuttelevana ajatuksena ajaa siellä autolla. Moottoripyörällä liikenteessä on huomattavasti helpompi luovia…

Siispä suunnittelu käyntiin. Ensimmäiseksi piti vaihtaa moottoripyörä tarkoituksen mukaiseksi (HA!). Olin edellisenä kesänä ajanut 750ccm Yamaha Viragolla. Lähes 4000km matkaan se ei mielestäni soveltunut hyvin varsinkin kun tiesin että pisimmät välimatkat ajettiin moottoriteitä. Vaihtoehtoina oli Honda CBR 1000 ja Kawasaki ZZR-1100 joista jälkimmäisen ostinkin  Tampereen RM Heinosta. Laukku telineet ja laukut tilasin heti pyöräkauppojen jälkeen Saksasta Louisista.

Reitti suunnittelusta oltiin yhtä mieltä. Keski- Eurooppaan ranskankieliselle alueelle sekä Iso Britanniaan. Yöpyminen mahdollisimman paljon motoristien suosimissa paikoissa ja hotelleissa joissa pyörän saa neljän seinän sisään yöksi.

2006 ajokausi alkoi kylmän kevään vuoksi harmittavan myöhään huhtikuun puolivälissä.  Kilometrejä tuli vain vähän mittariin. Silti pyörässä oli teknisiä vikoja (Ostin Kawasakin helmikuussa ilman koeajoa). Onneksi RM Heino hoiti kaikki paremmin kuin esimerkillisesti takuuna (mm. vaihteisto remontti 2vko ja sain toisen pyörän siksi aikaa käyttöön) ja oma pyörä tuli kuin tulikin lopullisesti kuntoon 3 päivää ennen matkan alkua. Suuri kiitos Karille ja Mikolle!

Ohessa lyhennetty versio Soilen pitämästä matkapäiväkirjasta.

Herätys klo 5! Järkyttävä väsymys. Kuppi kahvia ja loput kamat kasaan. Ajettiin Päiväkummusta Tuusulantielle ja kehä ykkösen kautta Turun moottoritielle. Matka oli alkanut! Oltiin hyvin aikataulussa ja käytiin vielä kahvilla Karjaan Shellillä. Saavuttiin Hankoon klo 8,30. Tankkaus (15L) ja suoraan lähtöselvitykseen joka sujuikin nopeasti. Sitten kyllä tuli perinteinen yli tunnin odotus ennen laivaan menoa. Miksihän siellä pitää olla aina 1,5h ennen lähtöä paikalla?

Laivaan kuitenkin päästiin vihdoinkin ja olimme viimeisten motoristien joukossa (yli 30 pyörää). Liinat loppuivat laivalta kesken, mutta onneksi siihen oltiin varauduttu ja käytimme omia liinoja pyörän kiinnittämiseen. Etujarrun laitoin vielä varmuudeksi nippusiteellä kiinni…

Ajan tappaminen laivalla oli työlästä. Virolaisten omistamissa laivoissa on säälittävät trubaduurit ja palvelu mitä sattuu. Toivottavasti Silja Line ei muutu samaan suuntaan tulevaisuudessa.

Pienellä budjetilla kun liikuttiin, oltiin menomatkaksi varattu vain kansipaikka. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta. Nukkuminen jäi aika lyhyeksi penkkirivien välissä eikä varusteiden jättäminen ko huoneeseen oikein tuntunut turvalliselta. Tulipahan kuitenkin kokeiltua :-)

Ma 17.7 Rostock > Falaén ( Belgia) n. 850km

Aikainen herätys ja aamiaiselle joka oli parempi kuin osasi odottaa. Kamat taas kasaan ja kellon siirto –1h. Rostockissa oltiin aikataulun mukaisesti klo 8. Maihinnousu oli nopea ja otettiin suoraan suunta Lubeck, Hampuri, Bremen, Osnabruck, Aachen, Liege, Namur, Dinant…

Tietyöt ja mielettömät ruuhkat hidastivat matkaa melkoisesti. 225km/h saatiin aina välillä mittariin joka oli maksimi laukkujen kanssa. Sitä suuremmassa nopeudessa ohjaus keveni ja aloitti himmaamisen. Lämpötila pyöri jossain 35 asteen hujakoilla ja aina ruuhkissa mietti pitkin kalsareiden tarpeellisuutta. Sympatiapisteitä on annettava saksalaiselle rouvalle joka ruuhkassa tarjosi viereisestä ilmastoidusta Mersusta meille jääteetä. Pyörässä ei ollut pullolle laskutilaa enkä moottoritiellä viitsinyt ottaa kypärää pois päästä edes juomisen ajaksi eli oli pakko kieltäytyä juomasta.

Paperikartan avulla löydettiin helposti ja suhteellisen nopeasti Aacheniin. Lähdettiin metsästämään Louisin liikettä. Kauppa löytyi, mutta monen tunnin hikoilun jälkeen ei jääty sovittamaan mitään vaan jatkettiin matkaa.

Oltiin etukäteen varattu ensimmäiseksi yöksi prätkähotellista huone. Hotelli oli Belgiassa Ardennien vuoristossa Dinantin kaupungista noin 20km etelään. Kylä oli pieni ja sitä ei tietenkään näkynyt meidän Michelin kartassa. Kysyttiin paikalliselta huoltoasemalta tietä ja saatiinkin hyvät ajo-ohjeet perille. Tie hotellille oli aivan uskomaton. Tuntui kuin olisi ajanut mutkateitä jossain satukirjan metsissä ja laaksoissa.

Kilometri ennen hotellia pysähdyin tienviereen vielä lukemaan huoltoasemalta saatuja ajo-ohjeita. Saman tien nuori tyttö tuli kysymään tarvitaanko apua. Kerrottiin mihin ollaan matkalla ja kuultiin että meitä jo odotetaankin. Tyttö oli juuri tulossa hotellilta ja oli kuullut Suomalaisista motoristeista jotka tulevat illan aikana vielä. Jatkettiin matkaa ja metsän kätköistä avautui pieni aukio jonka oikealla puolella oli hotellimme Cobut.

Pyörä talliin ja terassille oluelle.

Hotellia pyöritti pieni perhe (+koira) jotka olivat muuttaneet Hollannista. Cobutissa oli vain 7 huonetta (+leirintäalue) ja me oltiin ainoat yövieraat sillä hetkellä. Isännällä Hennyllä oli tallissa Gold Wing, jolla oli kiertänyt paljon Eurooppaa. Suomessa ei ollut koskaan käynyt, mutta piti kovasti pohjoismaista. Kehui Norjaa maailman parhaimmaksi moottoripyöräilymaaksi.

Ti 18.7 Maisema-ajelua etelä Belgiassa n. 450km

Herättiin ajoissa hyvin nukutun yön jälkeen. Perheen äiti Wilma toi meille mielettömän aamiaisen terassin pöytään. Juteltiin isäntien kanssa hyvistä mutkateistä Ardenneilla puuduttavan edellisen päivän moottoritiepaahtamisen jälkeen. Päätettiin viettää päivä ajelemalla Belgian pohjoisosassa ja tulla samaan hotelliin vielä toiseksi yöksi. Myös Henny ja Wilma lähtivät Hondalla liikenteeseen.

Aloitettiin matka ajamalla Dinantin keskustaan. Pyörällä liikkumisen hauskuus taas tuli mieleen kun näki autojonot silmän kantamattomiin etsimässä parkkipaikkaa. Nopea tutustuminen paikallisiin kauppoihin ja takaisin tien päälle. Ajettiin Ranskan rajalle saakka mm Blaimontin ja Heerin ohi. Maasto oli parasta Belgiaa. Mielettömiä nousuja sekä mutkia, hyvää asfalttia ja upeat maisemat. Kuljettiin lähes Saksan rajalle saakka Rochefortin kautta. Spassa käytiin kurkistamassa formularataa ja siitä jatkettiin matkaa Liegeen.

Liegessä jätettiin pyörä pidemmäksi aikaa parkkiin ja jalkauduttiin katsomaan nähtävyyksiä sekä syötiin. Lämpötila keikkui kokoajan yli 30 asteessa. Hotellille lähdettiin ajamaan seitsemän jälkeen Meusen vartta. Cobuttiin saavuttiin aika myöhään ja jäätiin taas terassille viettämään iltaa maukkaan paikallisen oluen Maredsousin ja isäntien kanssa.

Ke 19.7 Falaén> Ostende (Belgia) n. 250km

Aikainen herätys ja check out Cobutista. Päätettiin lähteä Belgian rannikon suuntaan. Oltiin bongattu netistä Ostenden lähellä oleva erikoinen prätkähotelli, jossa pyörät ajetaan hotellin sisään suoraan huoneen eteen. Kuvien perusteella hotelli oli muutenkin mielenkiintoisen näköinen (kuin paikallisen Sakke Järvenpään suunnittelema).

Lyhyt visiitti vielä Dinantin tippukiviluolissa ja pyörä kohti etelää. Ajettiin pitkät pätkät pienempiä teitä Charleroin ja Monsin ohi. Matkalla syötiin filet l´Americanit huoltoasemalla. Lämpötila oli taas yli 35 astetta ja ensimmäisen kerran ajeltiin t-paidoissa.

Hotelli oli taas mahdoton löytää meidän kartan avulla eli kyseltiin paikallisilta suuntaa. Kaupunki oli Oudenburg. Muutaman u-käännöksen jälkeen löydettiin paikka. Hotellin omistaja Ivan tarjosi oluet (kuten edellisessä hotellissakin) ensimmäiseksi.    

Hotelli on rakennettu vanhaan varastorakennukseen ja huoneet muistutti enemmän vankilan sellejä kuin perinteisiä hotellihuoneita. Tunnelma oli ainutlaatuinen. Yöpyminen oli mahdollista vain moottoripyöräilijöille eli meiltäkin kysyttiin tullessa millä kulkupelillä ollaan liikenteessä.

Roudattiin sivulaukut huoneeseen pestiin muutamat paidat ja päätettiin lähteä vielä Atlantille iltaa viettämään. Lähimpänä kaupunkina oli jo aikaisemmilta reissuilta tutuksi tullut Ostende jonne oli noin 10km matka. Ajovarusteina helteessä oli edelleen ohut paita ja farkut.

Helteestä huolimatta taivas merellä näytti pahaenteisen tummalta. Pyörä parkkiin rantatielle ja suoraan mereen kahlaamaan. Sieltä käveltiin vielä keskustaan jossa nautittiin mm paikalliset vohvelit. Kello lähestyi kahdeksaa illalla ja yhtäkkiä taivas meni mustaksi. Kuului ukkosen jyrinää.

Lähdettiin kiireesti pyörälle. Pyörälle saavuttuamme alkoikin jo sataa. Sadepukuja ei tietenkään ollut mukana puhumattakaan saapas suojista tai hanskoista! Oudenburgin tien löydettyämme vettä tuli taivaan täydeltä, tuuli ulvoi myrskyn lailla ja ukkonen jyrisi aivan yläpuolellamme. Vettä tuli mielettömästi ja tietä oli lähes mahdotonta erottaa.

Matkan varrella oli yksi pubi jossa ihmiset viittoivat pysähtymään (oltiin ainoat ihmiset liikenteessä), mutta päätettiin ajaa silti suoraan hotelliimme. Kun vihdoin oltiin läpimärkinä Groenedijkissä, käytiin vaihtamassa kuivat vaatteet ja mentiin baariin istumaan. Tilattiin Stellat ja jostain baaritiskin suunnalta kuului puhetta…suomeksi! Naapuripöytään ilmestyi Suomalainen pariskunta joiden kanssa vietettiinkin loppuilta. He olivat olleet reissussa jo monta viikkoa ja matkalla takaisin Suomeen. Akin ja Virpin kanssa tutustuimme hotellimme virtuaalikeittiöön. Keittiössä oli annospakattuja äyriäisiä, pihvejä, lisukkeita jne jotka asiakas valmisti itse. Esimerkiksi jos teki mieli pihviä ja ranskalaisia oli ne kaapissa valmiina. Avasi vain annospussin. Tiputti ranskalaiset rasvakeittimeen, painoi rasvakeittimen kyljessä olevaa ranskalaisten kuvaketta. Masina syöksi perunat ulos niiden valmistuttua. Pihvi hoidettiin pariloimalla se itse. Valmistaminen oli mukavaa ja hinnat tietysti puolet halvemmat kuin normiravintolassa. Ruuat kirjattiin vihkoon ja lasku meni huoneen piikkiin (kuten baarin juotavatkin). Kukahan toisi idean Suomeen?  

To 20.7 Ostende > Calais (Ranska) n. 130km

Noustiin puoli yhdeksän maissa ja mentiin taas virtuaalikeittiön aamiaiselle (self service!). Sade jatkui yhä ja taivas oli tasaisen harmaa. Jätettiin hotelli ja suunnattiin keula kohti Ranskaa. Ensin vähän matkaa sadekamat päällä mutta jo ennen Ranskan rajaa jouduttiin niistä luopumaan J (kävi mielessä taas gore-pukuun investoiminen ennen seuraavaa reissua). Ajo oli hidasta rantatiellä joten Middlekerken kohdalla päätettiin siirtyä moottoritielle. Ensimmäinen stoppi päätettiin pitää viimeisessä Belgian kaupungissa De Pannessa. Kaupunkiin saavuttuamme ilman lämpötila oli taas noussut yli 30 asteen ja ajoimmekin pyörän parkkiin suoraan rannan tuntumaan. Taas kerran autoja oli mielettömästi ja ihmiset turhautuivat selkeästi parkkipaikkojen etsimiseen. Me emme! Pientä kävelyä kaupungissa ja terassilla stellat ja salaatit.

Matkaa jatkettiin De Pannesta suoraan Ranskan Calaisiin jossa suunnittelimme viettävämme seuraavan yön.

Calais oli pieni satamakaupunki, mutta keskustan ja hotellin löytäminen vei aikansa. Viitoitukset olivat kehnoja tai sitten kielimuuri oli liian suuri.

Löydettiin sattumalta pääkadun varrelta pienen bistron yläkerrasta edullinen ja siisti hotellihuone. Hinta kahdelta 29€! Hotellin omistaja ei osannut muita kieliä kuin ranskaa ja parkkihallin löytäminen tuntui mahdottomalta. Ranskalainen rouva ehdotti että jätetään se jalkakäytävälle hotellin eteen. Hän voisi ilmoittaa poliisille asiasta jotta he partioisivat yön ajan huomioiden meidän pyörän! Se kuulosti Suomalaisina ihan epätodelliselta ja päädyttiin vielä miettimään muita vaihtoehtoja. Korttelin toisella puolella oli toinen hotelli jossa oli parkkihalli ja sainkin Kawasakin 5€  hintaan sinne yöksi. Ajaessani pyörän talliin oli siellä 5 pyörän Belgialaisryhmä samaan aikaan pakkaamassa tavaroita. Olivat myös menossa kanaalin yli. Vaihdettiin kuulumisia ja pakolliset keskustelut tietysti vasemman puoleisesta liikenteestä.

Vielä suohkuun, syömään, kaupungille ja ajoissa nukkumaan. Ilmastointia hotellissa ei tietenkään ollut ja ikkunan ollessa auki yön kuului kaupungilta aikamoinen melske. Onneksi pyörä oli turvassa eikä tämän Folkestonen edessä…

Pe 21.7-Su 23.7 Calais > Poole (Englanti) n.320km

Herätys klo 7. Hain pyörän hotelli Pacificin autotallista. Ranskalainen aamiainen eli kahvi ja croisantti. Ajettiin satamaan ja sieltä laivalla klo 10 Doveriin Englantiin. Laivamatka kesti vain 1,5h eli perillä paikallista aikaa klo 10,30.

Laivaan meno ja ulostulo sujui ilman mitään ongelmia. Nopeus ja helppous täällä on eri aikakaudelta kuin Suomessa ollaan totuttu. Lisäksi laivalla henkilökunta sitoo pyörän eli tuntuu että rahoilleen saa todella vastiketta kanaalin ylityksissä. Lisäksi laivalla matkustaminen on todella halpaa eli 2hlö meno-paluu moottoripyörän kanssa oli 75€.

Vasemman puoleinen liikenne ei ollut niin paha kuin oli kuvitellut. Oltiin ajamassa Pooleen Lontoon ringin kautta tapaamaan allekirjoittaneen serkkua. Liikennettä oli paljon ja joissain liittymissä autojonot pysähtyivät kokonaan. Kentin kohdalla käytiin nauttimassa Wimpyn trucker burgerit ja tietysti vielä pakolliset tankkaukset. Perillä Poolessa oltiin klo 16,30 mutta tietenkään ei löydetty oikeaan kaupunginosaan saatikka osoitteeseen. Soitto serkulle ja Adrian tulikin omalla pyörällä meitä vastaan paikalliselle Shellille.

Pyörä jäi tarkoituksella serkun kotipihaan ja siirryimme käyttämään julkista liikennettä. Kierreltiin viikonloppu isäntien kanssa Poolessa ja Bournemouthissa. Tutustuttiin Englantilaiseen pubikulttuuriin ja oltiin piknikillä uimarannalla. Ilmat olivat yhtä ukkoskuuroa lukuunottamatta täydelliset. En yhtään ihmettele että Lontoossa asuvat tulevat tänne viettämään lomaansa! Ajomatkaa sieltä on tälle rannikolle alle 4h.

Ma 24.7 Poole > Ostende n. 700km

Noustiin huomattavasti myöhemmin kuin muina aamuina. Pakattiin kamat ja pesin vielä pyörän. Puolen päivän aikaan oltiin valmiita lähtemään taas mantereelle. Adrian ajoi edellä (miten helppoa on ajaa toisen perässä!) ja näytti reittiä moottoritielle. Samaa reittiä Lontoon ringin kautta kohti Doveria. Liput Sea Francen uuteen laivaan jonka matka-aika Calaisiin oli 1,10h! Tutustuttiin laivalla Saksalaiseen motoristiin joka ajeli ilman aikataulua ja fiiliksellä vähän minne sattui. Ihan kuin mekin! Hänen suuntansa Bemarilla oli seuraavaksi Sveitsi. Ajettiin laiskoina suoraan Calaisista tuttuun Oudenburgin prätkähotelliin, jossa päätettiin jättää seuraavaan aamuun suunnittelu reissun viimeisistä kohteista.

Ti 25.7 Ostende > Berlin n. 880km

Aamulla heräsimme kukon lauluun (ikkunan alla oli oikeasti kukko). Se herätti meidät liian myöhään eli vasta klo 10.

Päätimme lähteä Berliiniin. Tavoitteeksi otimme löytää paikallinen hotelli ennen pimeän tuloa. Matkaa lähes 900km ja lähtö viivästyi klo 12. Onneksi ilma oli taas helteinen.

Ajettiin suorinta reittiä moottoriteitä ensin Antwerpen, Eindhoven, Venlo, Dortmund, Hannover sitten Berlin. Hollannissa käytiin tankkaamassa ja jossain moottoritien varrella Saksassa syömässä. Vauhti oli yli 200km/h aina kuin mahdollista.

Berliiniin saavuttiin klo 21 eli samaan aikaan kuin tuli pimeetä. Ajettiin yhden Ibiksen ohi mutta todettiin sen olevan liian kaukana keskustasta ja jatkettiin vielä matkaa. Yksissä liikenne valoissa kysyin vieressä olevalta motoristilta (Bmw=yllätys!) hotelleista. Hän sanoi huonolla englannilla elokuvamaiseen tapaan ”follow me” ja sitten mentiin. Hän esitteli meille Berliiniä (!) ja aikamme kierrettyämme kaupunkia (klo 22) päästiin turvallisen keskustan Ibiksen eteen. Siinä hän vielä kertoi nähtävyyksistä mihin kannattaa mennä seuraavana päivänä. Mukava tyyppi! Kiitimme ja otimme huoneen joka oli reissumme kallein (mutta Suomalaista hyvää tasoa). Parkkihallista olisi pitänyt vielä maksaa 21€ mutta sain tingittyä sen perustelemalla ettei pyörämme ole paljoa polkupyörää isompi (

Nopeat oluet hotellin aulassa ja suihkun jälkeen suoraan nukkumaan.

Ke 26.7 Berlin > Rostock 350km

Reissun viimeinen päivä päätettiin käyttää Berliiniin tutustumiseen. Jätettiin runsaan aamiaisen jälkeen hotelli klo 11 ja ajettiin pyörä parkkiin keskustan jalkakäytävälle. Etsittiin pakolliset nähtävyydet esim checkpoint Charlie, pätkä Berliinin muuria ym sotaan liittyvää. Kierreltiin turistikaupoissa ja käveltiin loppujen lopuksi kanavan rantaan Die Fine ravintolan terassille oluelle. Kanavaa pitkin kulki taukoamatta turistilaivoja. Palattiin lopuksi keskustaan ja käytiin syömässä itämaisessa Tajsu-ravintolassa jossa ruoka oli edullista, mutta vesi maksoi yhtä paljon!

Lopuksi takas pyörän luokse ja sit suunnaksi itä. Tarkoituksena oli etsiä Berliinissä avattu uusi Louisin mega kauppa. No eihän sen löytäminen niin helppoa ilman karttaa ollutkaan. Lisää ajelua ja U-käännöksiä. Lopulta ajettiin tien sivuun ja pysäytin yhden Harlikka miehen kysyäkseni tietä. Jälleen kerran tuli legendaarinen ”follow me” ja niinpä ajettiin perille hänen perässään. Liike oli iso ja ilmastoitu siispä viihdyimme siellä hyvin tällä kertaa. Ostin liikkeestä uuden kypärän ja ajohanskat. Pyörän pakkaamisessa taas meni aikaa koska vanhaa kypärää en raaskinut heittää pois. Pienen jumpan jälkeen onnistuin saamaan laukun kiinni ja pääsimme jatkamaan matkaa Rostockin suuntaan jossa piti olla illalla.

Ringin löytämisessä meni aikaa (ja melkein hermot) ja tulimmekin sille tietysti Berliinin itäpuolelta. Siinä meni turhaa aikaa, mutta olimme silti vielä hyvin aikataulussa. Tie oli hyvä ja liikennettä tällä moottoritiellä oli vähemmän kuin länsisaksan moottoriteillä. Nopeusrajoituksia vain oli enemmän, mutta sekään ei haitannut koska emme halunneet olla liian aikaisin satamassa. Yksi tankkaus matkalla sekä eväiden osto laivaan. Satamassa oltiin klo 22.20 ja laivaan pääsi klo 23,30. Merkillinen huomio taas: laivayhtiön tiedoitteessa kehoitetaan saapumaan paikalle klo 21 eli 2,5h aikaisemmin kuin laivaan pääsee.

Tällä kertaa laivalla oli autokannella yksi henkilö ohjaamassa liikennettä ja antamassa liinoja. Perinteisesti nippusiteellä taas etujarru lukkoon ja kamat hyttiin (oltiin otettu paluu matkaksi kahden yön takia). Nopeat ölpät baarissa ja sitten lukemaan laivassa olevia ”vanhoja” Hesareita sekä Louisin kuvastoa.

To 27.7 Laivalla

Nukuttiin huomaamatta yli yhteentoista eikä ehditty aamiaiselle. Kellon siirto tapahtui ilmeisesti väärään aikaan tai väärään suuntaa…laivalla lorvimista ja tekstailua Suomeen. Illalla käytiin vielä laivan show-baarissa (ha!) ja kaupasta ostettiin tuliaisia.

Pe 28.7 Kotiin 160km

Herättiin klo 6 ja mentiin vauhdilla aamiaiselle. Laiva oli Hangossa klo 7. Ajo satamaan ja kotiin Vantaalle sujui hyvin pois lukien paniikkia laivalla kun pyörä ei lähtenytkään heti käyntiin (tappokytkin päällä!)…

Yhteenveto:

Kilometrejä tuli matkalla 3942. Pyörä toimi hyvin ja osoitti luotettavuutensa ensimmäisellä pitkällä matkalla. Ajo-ominaisuudet olivat hyvät kiitos riittävän tehon ja pitkän akselivälin. Ainoastaan kaupungeissa ruuhkissa pyörän paino harmitti, mutta niitäkään tilanteita ei loppujen lopuksi ollut paljon.

Pyörän taustapeilien tärinä aiheutti Saksassa yli 160km/h nopeudessa ylimääräisiä sydämen tykytyksiä. Näkyvyys taakse oli silloin huono varsinkin kun autoilla ei ollut valoisaan aikaan ajovaloja päällä. Siihenkin tietysti tottui…

Langallista kypäräpuhelinta kokeiltiin Englannissa mutta lyhyen harjoituksen jälkeen luovuttiin siitä. Liikaa häiriöitä.

Vaatteita oli taas kerran liikaa mukana. Pakattiin reissulle vanhoja alusvaatteita mukaan joita sitten heitettiin roskiin päivän päätteeksi. Pyykkäämistä/ kuivaamista mahdollisimman vähän ja uusia voi aina tarvittaessa ostaa matkalta.

Suurimmat kustannukset olivat taas kerran Suomi- Saksa väliset lautat. Missään tapauksessa korkeat hinnat ja laatu eivät kohtaa. Seuraavalla kerralla ajetaan Ruotsin läpi joka on edullisempaa. Jos lähdetään ajamaan niin miksei sitten ajeta.

Hotelleja ei kannata varata etukäteen. Kaikkein edullisimmat hotellit löytyvät paikan päältä jos vain on ajoissa liikenteessä. Etelä Euroopassa on eri juttu.

Seuraavaan reissuun pitää hommata Gps jotta ajamiseen voi keskittyä paremmin. Tuntuu jo antiikkiselta leikkiä tankkilaukun karttataskun kanssa vaikka siinä onkin jotain aitoa pyöräilyfiilistä.


Ardennien motoristi hotelli:

http://www.hotels-belgium.be/site_hotel.cfm?hotel_id=231&lg=en

 
Motoristi hotelli Belgiassa lähellä Atlantia

http://www.grd.be/motorhotel/

Dinantin kaupungin sivut

http://www.dinant.be/

Mika Mertens