Kalamaraton

Motopalsta Team kiersi Suomea ja kalasti

Kalamaraton 8-18.8.2001

kala_pyorat.jpg (34810 bytes)

Mitäpä jos neljä yli nelikymppistä kalastukselle hurahtanutta miestä tahtoisi lähteä 10 päivän kalastusmatkalle kiertäen Suomea ympäri tutustuen eri maakuntien matkailukohteisiin kalastellen taimenta, lohta, harjusta, haukea, ahventa, lahnaa, kampelaa sekä monia monia muita vesissämme eläviä kaloja. Matka tehtäisiin neljällä all road –tyylisellä moottoripyörällä. Allamme olisivat Hondan Varadero, Aprilian CapoNord, BMW:n 1150 GS sekä BMW:n 650 Dakar. Ajettavat tiet mahtavia asfalttibaanoja, kiemuraisia hiekkateitä ja kenties tunturien mönkijäuria. Mukana matkalla ainoastaan UL kalastusvehkeet sekä tarvittavat vaatteet pienessä nyssäkässä moottoripyörän päällä.

Näitä seikkoja miettien Motopalstan team päätti toteuttaa unelmien!!?? kalareissun ja kiertää rakkaan kotimaamme mahdollisimman rajoja nuollen, kalastellen mahdollisimman monta kalalajia, monilla eri kalastustavoilla ja monista erityyppisistä vesistöistä.

Kaikkia kalastuskohteita ei tietenkään voi hallita pelkästään UL virveleillä mutta matkan varren kalastuskohteissa yhteistyökumppanit ovat luvanneet järjestää tarvittavat kalastuslaitteet käyttöömme. Ryhmämme voi löytyä päivänä jonakin vaikkapa nuotan vedosta jostain päin Suomea tai taistelemassa kalojen kuningasta, lohta vastaan rannalta tai veneestä käsin.

Ajoreittimme kulkee etelä-itä-pohjoinen-länsi-etelä kaaviolla siten että lähtö on 8.8 aamulla Lauttasaaren sillalta ja ensimmäinen kalastuskohde on Kotkan Kymijoella heti aloituspäivänä. Seuraava etappi on, jaa, jätetään kertomatta sillä jokaisen matkapäivän jälkeen voitte lukea päivän tapahtumista MOTOPALSTAN sivuilta. Myöskin matkan tapahtumista tiedotetaan YLEN lapin alueradiossa ja paikallisradioissa (määrä on vielä avoin).Erä-lehdessä julkaistaan laajamittainen artikkeli tapahtumista.

Mukana matkalla ovat Olli Kokkola, Juha Vola, Juha Granqvist ja Harri Matikainen. Seuraa miten pyörät kulkevat ja kuinka siimat kiristyvät.

Kalamaraton 8.8. 470 km ja 5 eri kalalajia.Kalamaraton starttasi Lauttasaaren sillan kupeesta klo 10.15 ja suunta oli kohti Kotkaa. Saavuimme Kotkan Korkeakoskelle klo 12.00 ja ei muuta kuin kalaan. Heittelimme Korkeakoskella putkiperhoa 70 gramman puntilla. Oppaanamme toimi Hannu Kämppi jolla riitikin touhua sillä tartutimme muutaman perhon tiukasti Korkeakosken pohjaan. Tuloksena yksi katkennut vapa ja 2 menetettyä perhoa.

Matka jatkui klo 14.00 ja nokka kohti Vaalimaata jossa nopea tankkaus niin miehille kuin pyörille, nopea raportti radio Rexiin ja suunta kohti Imatraa. Imatralla saavuimme Vuoksen Kalastuspuistoon jossa pari venettä vesille ja ei muuta kuin vaappua ja leetchiä
Vuokseen. Tuloksena yksi varmistettu tärppi. Äijät pyörän selkään ja aikataulun mukaan kohti Kesälahtea. Kesälähdella meitä odotti vuoden 2000 kalastusopas Heikki Mujunen. Heikki oli järjestänyt meille nuotan vetoa Karjalan Pyhäjärvelle. Kokemus oli etelän miehille hohdokas ja tuloksena reissun ensimmäiset kalat. Saaliina 5 eri kalalajia; ahven, särki, hauki, siika, sekä harjus. Nyt on pää auki ja täyttä eteen. Heikki keitti meille rannassa aivan upeat rantakalat ja nautimme illallisen tyynen veden äärellä. Ruokailun jälkeen siirryimme majapaikkaan Puruveden rannalle. Sauna lämpöiseksi, miehet puhtaaksi ja petiin klo 01.00. Aamulla ylös klo 7.00, aamupala miehille ja heti tien päälle. Matka jatkuu....

Ja matkahan jatkui...Kalamaraton 9.8

Meitä jo odoteltiinkin Caveris Safaritien pääkallopaikalla, jossa nautimme kertaaallisen upean päivällisen; hernekeittoa ja pannaria. Saavuimme Värtsilän Patsolankoskelle pyörät jyrkässä alamäessä kalaa odottoen. Matkalla kohtasimme isompaakin riistaa sillä Harri "Hevos" Matikainen sai lujan tärpin oivasta oriista, joka kosautti Bemarin jarrut lähes lukkoon. Tästä toivuttuaan Harri saapui joen rantaan ja asiasta suivaantuneena hän päätti ottaa perholla rivakan pohjatärpin.Oppaamme otti kyseisestä koskesta samaan aikaan 3
harjusta. Paikka oli upea ja nautimme olostamme tällä luonnonkauniilla koskella. Ja matka jatkuu....
kala_vekarus.jpg (7631 bytes)
Seuraava kohde oli Vekarakoski, Tuupovaarassa. Siellä alkoinkin tapahtua, nimittäin Harri "Kala" Matikaiselle tärähti salakka perhoon. Pitkällisen väsyttelyn jälkeen nostimme kyytiin kuudennen lajin. Sen jälkeen matka jatkui Lieksan Ruunaankoskille.

Saavuimme Ruunaalle klo 17.30 ja meitä odotti Kattilakosken partaalla kalaguru Jari Tuiskunen. Hän oli meidän ajellessamme lähestulkoon tyhjentänyt koko kosken. Onneksemme Jari oli armahtanut muutaman vedenalaisen torpedon. Puoli tuntia ja silloin mäjähti; Harri \"Hauki\" Matikainen juoksi pitkin kosken rantaa ja huusi kuvaajaa. Tulos oli mykistävä, parhaasta kirre-ja tanekoskesta 1,5 kilon hauki. Tavoitteena oli kuitenkin kirjolohi, joka saatiinkin sitten n. 2,5 sitkeän uurastuksen tuloksena. Päivä oli palkittu, kasassa yhteensä 7 merkintää kalalistassa. Ja matka jatkuu.....huomenna tapahtuu jälleen.

 


Kalamaraton 10.8
herätys aamulla klo 7.00 ja miehet aamupalalle, paikalla oli myös toimittaja Lieksan lehdestä. Aamupalan jälkeen matkavalmistelut, pakaasit pyörien päälle ja reittisuunnitelma lukkoon. Reitistä tulikin todella mielenkiintoinen sillä ensimmäiset 25 kilometriä metsäautotietä ja seuraavat 65 kilometriä soraa. Eikä mitään turhaa soraa vaan mallia Jyväskylän pikis. Ryhmä totesi jälkikäteen että ikinä ei olla ajettu noin upeaa sorapätkää. Kävimme Kivivaaran rajavartioston pihalla kääntymässä ja matka jatkui kohti Lentiiraa. Lentiirassa Reino Pakarinen odottikin jo motopoikia kalaan. Pyörät parkkiin ja kalalle. Kävimme kolkuttelemassa Lentiiran montun pohjia jigillä ja tuloksena muutama ahven.

Kalastuksen jälkeen navan alle muutama herkullinen karjalanpiirakka ja nokka kohti Hossaa. Tässä vaiheessa saavuimme poronhoitoalueelle ja se kyllä huomattiin. Matkalla Hossaan oli tiellä tunkua, poroja, moottoripyöriä sekä autoja. Ajaminen vaati todella tarkkuutta kun ei tiennyt minkä nyppylän takana porot pitivät palaveria. Juuri ennen Hossaa meinasi todellinen isomus ampua suoraan Varaderon kylkeen mutta väistöliike oli onnistunut. Ehjänä ja onnellisena perillä Hossassa klo 17.30. Motopojilla oli välittömästi kiire kalalle jossa vietettiin upea ilta Hossan retkeilyalueen eri kalastuskohteissa, tuloksena pari purotaimenta ja yksi kirjolohi. Takaisin kämpille, Hossan Retkeilykeskukseen, klo 21.30, päivän ensimmäinen lämminruoka, saunaan ja petiin. Huomenna onkin luvassa todella rankka päivä. Ajoa 600 kilometriä, neljä kalastuskohdetta ja todennäköisesti satoja poroja. Herätys luvassa klo 6.00. Ja matka jatkuu.... Söimme muuten illalliseksi poroa.

Kalamaraton 11.8
herätys klo 6.00 ja edessä 600 kilometriä sekä 3 kalastuskohdetta. Pärrät rullaavat Hossasta kohti Kuusamoa ja CapoNordin rinnalla juoksevat vasa sekä emä. Capo voittaa kisan turvanmitalla mutta hyvässä kunnossa oli emäkin. Päivän ensimmäinen kalastuskohde on Kitkajoki Kuusamossa jossa oppainamme toimivat Ari Tirkkonen sekä Ulla Lumijärvi Nature & Adventuresta. Tuloksena kaksi tammukkaa, saamamiehinä Olli ja Granu. Paikka oli upea sillä olihan siellä pidetty perhokalastuksen MM-kisat muutama vuosi sitten. Ryhmällä jälleen kiire ja suuntana Naruska. Naruskan leirintäalueella, jossa muuten aikanaan on pidetty Kontioralli, meitä odottikin iloinen isäntä Marko Vuorela joka johdatti meidät suoraan kosken partaalle.
 
Koko kalusto laskeutui jontkaan sulavasti yli pienen hakkuun. Itsekin enduroa ajaneena Marko ihmetteli pyöriemme suorituskykyä pöpelikössä. Kalastelimme Naruskalla pari tuntia ja tuloksena yksi tammukka. Markon keittämät nokipannukahvit maistuivat taivaallisilta eivätkä motopojat tällä kertaa kaihtaneet mahtavia makkaroitakaan. Pieni tilastotappio Naruskalla oli kadonnut vapa jonka pöpelikkö söi. Motopojat hakivat sitkeästä vapaa tunnin verran jonka jälkeen se testamentattiin veli venäläiselle joka pitikin majaansa rajan takana noin 3 kilometrin päässä.
 
Vaan ei auta, matkaan veli All Roadit ja suuntana Savukoski jonka jälkeen koimme ihmeen. Savukoskelta noin kymmenen kilometriä eteenpäin loppui tiestä toinen kaista. Emme tiedä oliko kyseessä säästötoimenpide vai tarkkuutta herättelevä TVH:n temppu. Erittäin mielenkiintoinen pätkä. Sodankylästä porojen kanssa kilpaa Vuotsolle ja suoraan rysälle Porttipahdan tekoaltaalle. Oppaamme Jouko Sieppi näytti kuinka monipuolinen on Porttipahdan kalakanta. Tuloksena uusia lajeja joita nyt yhteensä kasassa 11 kappaletta. Etupyörät kohti Inaria jonne saavuimme 23.45. Pyörien ja miesten huolto ja juttujen kirjoitus. Petiin klo 3.32.

Kalamaraton 12.8
Päivän saldo 343 kilometriä, pari harria ja upeita elämyksiä. Aamulla Inarissa sataa vettä mutta ei auta, edessä 2 kalastuskohdetta ja reilut 300 kilometriä. Nokat kohti Sevettijärveä ja ei muuta kuin tihkun sekaan. Matkaa Sevetille noin 115 kilometriä ja sateesta suoraan Sevetin baariin jossa päivämme saikin uuden käänteen. Harri "vesitaso" Matikainen soitti "matalalento" Maukoselle ja kysyi onko kiireitä; ei ollut ja niinpä motopojat saivat lisää vauhtia. Vuotson lentopalvelun Cessna:n sisään ja menoksi.
 
Sirnu on erämaajärvi noin 2 kilometriä Venäjän rajalta ja luvassa lujasti rautua. Rautua, rautua joka puuttuu listaltamme. Neljä miestä vispaa hulluna 4 tuntia tuloksena harreja vaan ei rautua. Ollilla yksi karkuutettu joka harmitti koko ryhmää. "Matalalento" Maukosen vesitaso saapuu sovittuun aikaan ja takaisin Sevettiin.
 
Pyörät käyntiin ja nokat kohti Norjaa. Norjassa norjeesti vuonon reunaa ja ihaillen Jäämeren reunaa motopojat taittoivat taivalta. Pätkä Näätämöstä Tana Brun kautta Utsjoelle pitäisi jokaisen motoristin päästä ajamaan. Ei voi kuin ihmetellä miten maisemat muuttuvat 10 kilometrin matkalla totaalisesti. Pyörät lähestulkoon lensivät Tenoa kohden ja tulihan se rajajoki vastaan. Valitsimme Norjan puolen ja ei muuta kuin suoraan Utsjoelle. Olimme varanneet hotelliyöpymisen, mutta ainahan kaikki ei se suju niinkuin elokuvissa. Paikallisen hotellin kanssa lujaan karkuutuksen verrattavia ongelmia vaan Hotelli Pohjan Tulesta luja tärppi joka piti. Palvelu erinomaista, henkilökunta ystävällistä ja isäntä samalla tasolla motopoikien kanssa. Mikäli haluat todellista palvelua Utsjoelta niin mene Pohjan Tuleen.


Kalamaraton 13.8
Retkemme on nyt puolessavälissä ja on ns. huoltopäivän aika. Huolto kohdistuu lähinnä miehiin sillä pyöräthän toimivat kuin unelma. Ensimmäinen yö kun saimme nukkua 6 tuntia ja vot se teki mannaa. Aamupalaksi Pohjan Tulen herkullista lohikeittoa jossa ei ollut emmeitä säästelty.
 
Edessämme oli ehkäpä Suomen upein tie ja sen takia aikaa oli varattu riittävästi. Mikäli sinulla suinkin on mahdollisuus ajaa väli Nuorgam-Karikasniemi niin tee se. Laskettelimme Tenon reunoja pitkin kohti Arvi Pieskin isännöimiä Tenon Lohensoutajia. Matkalla pysähdyimme yläkönkäälle ostamaan kalaluvat sillä nyt oli tähtäimessä kalojen kuningas - lohi.
 
Saavuimme Arvin luokse iltapäivällä ja kalastus Tenolla saatiin aloittaa klo 19.00 jolloin rauhoitus päättyi. Ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua ja motopojat Tenolle. Tätä kirjoittaessani kello on 2.04 ja ensimmäinen sessio Tenolla on päättynyt, tuloksena yksi rivakka tärppi jonka Arvi arvio 7-10 kilon loheksi ja jos kerran mies on soutanut Tenolla 25 vuotta lohta niin hän kyllä tietää mistä puhuu. Nyt vielä makkarat naamariin ja punkkaan sillä aamulla uusi yritys Tenolla. Huomenna edessä vajaat 400 kilometriä Kautokeinon kautta Muonioon eli Norja kutsuu jälleen.

Kalamaraton 14.8
Herätys aamulla klo 7.45, kahvit ja lohen metsästys jatkui jälleen klo 9.00. Soudimme Tenolla kuningasta aina puoli neljään saakka mutta pakko oli nöyrtyä. Kuningas näyttäytyi vaan ei pysynyt, kolme tärppiä ja Harri "smoltti" Matikaisen perholla saamaat kaksi perintöprinssiä olivat saaliimme. Harjuksia saimme parisenkymmentä ja lisäksi Harri löysi kuolleen, noin neljätoistakiloisen lohen jolla oli puukala suussa sekä koukunreikä kyljessä. On siinä varmaan väsyttelijällä sanavarasto ollut aika niukka tapahtuman jälkeen.

Tenon tunnelma oli upea mutta ei auta tie kutsuu motopoikia. Kello 16.00 pyörät kohti Karikasniemeä ja tankille. Rajan ylitys ja upeaa baanaa kohti Kautokeinoa. Tien päällyste ei ole priima mutta mutkat kerrassaan hienoja ajettavia. 145 kilometriä mutkia sekä nautiskelua kunnes saavuimme Kautokeinoon ja jatkoimme kohti Enontekiötä. Rajalta tietöitä lähes koko matka Enontekiöön saakka josta päivän viimeinen taival Muonioon.
 
Tunturilapin ilta-aurinko kultasi upean pätkän jossa ei poroista ollut huolta koska pientareet olivat rittävän leveät. Perillä Muoniossa, Harrinivan Lomakeskuksessa klo 21.10. Eikä missään turhassa lomakeskuksessa sillä paikat ovat viimeisen päälle ja palvelu erinomaista. Suoraan ruokapöytään ja sitten saunaan sekä kastautuminen Muonionjoessa. Tekihän se eetvarttia ja taasen jaksetaan suunnitella huomista. Etelää kohden Pellon ja Kemin kautta jossa yövymme. Luvassa taimenen tappoa Kemijoella. Ajokilometrejä huomenna noin 300 kun niitä tänään kertyi 365. Kokonaissaldo tällä hetkellä 2449 kilometriä ja 12 kalalajia.

Kalamaraton 15.8
Sängystä suoraan YLE:n Lapin alueradion lähetykseen klo 7.40 ja jälkikäteen täytyy sanoa että kyllä kuunneltiin. Päivän aikana kohtasimme nimittäin useita ihmisiä jotka olivat kuulleet lähetyksen. Starttasimme, erinomaisen palvelun omaavasta,Harrinivan Lomakeskuksesta klo 10.00 ja pyörät rallattelivat kohti Pelloa.
 
Pellossa suoraan Pellonhoviin ja aikomuksena syödä ehkäpä maan paras poronkäristys vaan juttupa saikin jälleen kerran uuden käänteen. Pellonhovin keittiössä häärikin tällä kertaa itse Armas Ensio Kristo ja tietysti punalihaisen kimpussa. Armas oli yöllä pyytänyt 350 rapua jotka killivät lämpimässä keitinliemessä, eikä muuta kuin pöytään. Ravut taivaallisia ja Armaksen jutut kuin parempaa tilliä keitinliemessä. Tännehän motopojat olisivat voineet juuttua pitemmäksikin aikaa vaan ei auttanut, pakko oli tavata kolminkertainen Tornionjoen lohikuningas Jorma Ojanperä. Yritimme Jorman kanssa joesta uutta lajia vaan ei tärppiä joten rivakasti kohti Torniota.
 
Matkalla pysähdyimme Kukkolankoskelle siikaa lippoamaan. Siellä motopojat saivatkin uutta virtaa kun Olli "siika" Kokkola otti toisella pistolla Tornionjoesta siian - oli siinä ammattimiehet ihmeissään. Edessä päivän viimeinen pätkä kohti Kemiä jossa meitä jo odotti Kemijoki ja Petter Nissen porukoineen. Saavuimme Kemijokisuun kalastuskeskukseen klo 17.15 ja lähdimme välittömästi mutu jahtiin. Se onnistui ja näin ollen laji numero 13 oli bongattu. Herkulliset karjalanpaistit navan alle ja ei muuta kuin Kemijoen kalojen kurkkuja kutittelemaan Isohaaran alajuoksulle. Petteri ja Olli saivat yhden meritaimenen joten laji numero 14 oli plakkarissa. Loistava päivä, ajoa noin 300 kilometriä ja 2 uutta lajia. Huomenna ensin Simoon ja iltapäivällä kohti Kokkolaa.

Kalamaraton 16.8
Kemijoen kalastupuistossa kello soi 6.30 ja motopojat pistivät kassit pyörien päälle. Pikainen aamiainen ja kohti Simojoen Lohirantaa. Matkalla reissun viimeiset porot heilauttivat sarviaan meille.
 
Lohirannassa Tuomo ja Eeva Ketonen toivottivat meidät tervetulleeksi. Tutustuimme idylliseen paikkaan ja ei muuta kuin kahluuhousut jalkaan ja joelle. Runsas tunti kalastusta, tuloksena yksi tärppi. Joesta on kuitenkin noussut lohta mukavasti josta todisteena rantapenkalla roikkuvat laudat joihin saannit oli kirjattu.
 
Nautimme Lohirannassa upean päivällisen, loimutettua Perämerenlohta, perunoita, salaattia ja remuladia - nam, nam. Paikalla olisi viipynyt pitempäänkin mutta ken leikkiin ryhtyy sen kestäköön. Motopojat pyörien sarviin ja kalusto kohti Kokkolaa.
 
Saavuimme Kokkolan Mustakariin vähän viiden jälkeen ja rannassa meitä odottikin vaikuttava kalusto. Paikalliset uisteluspecialistit olivat tuoneet rantaan kaksi uisteluraaseria, Busterin XL ja Finnmasterin uutuuden eli Walkaroundin, joka muuten valittiin Vene messuilla vuoden moottoriveneeksi. Kyllä oli kalusto viimeisen päälle komeaa. Motopojat pyörän selästä suoraan veneeseen ja menoksi. 14 vapaa ulos ja penkan päälle taimenen tappoon.
 
Reilun tunnin kuluttua Olli ja Granu olivat kipparinsa Marko Mannisen johdolla käyttäneet veneessä kaksi taimenta ja mikä upeinta bonganneet uuden lajin. Tavoilleen uskollisena poikien pyyntitapa jälleen hieman erikoinen kun ensimmäinen taimen pulautti suustaan pienen tuulenkalan veneen pohjalle. Laji numero 15 oli selviö, hyvä pojat. Näiden lisäksi useita tärppejä molempiin veneisiin vaan ei mittakalaa tällä kertaa. Ja sitten perinteiden mukaan saunaan ja syömään. Päivä pulkassa ja kohden punkkaa. Päivän saldo 386 kilometriä. Pääosin rantatietä etelään, piristyksenä pikkutiet Kemistä Simoon. Huomenna edessä 450 kilometriä Kokkolasta Kustaviin, Turun saariston helmaan.

Kalamaraton 17.8
Kokkolassa tuulee aamulla lujasti vaan ei auta, Motopojat punkasta ylös klo 7.00. Suunnat lujasti kohti etelää ja Merikarvia kutsuu. Merikarvianjoella meitä odottikin joenhoitaja Mika Pitkänen. Hän kertoi meille joesta, sen historiasta sekä toimenpiteistä millä ns. arvokala on palautettu jokeen luonnonkalaksi. Motopojat joelle, ja tavan mukaan armoton heittäminen käyntiin. Joki antoikin motopojille runsaasti saalista, 4 kirreä, taimen ja abborre. Mikä tärkeintä niin joukossa oli taimen eli laji numero 16. Vain kaksi tuntia kalastusta ja saalis mainitun mukainen, ryhmä on hulluna kalan perään.
 
Matkaan ja mukaan kohti Kustavia. Ajoimme Kustaviin Uudenkaupungin ja Taivassalon kautta ja baana oli kerrassaan upea. Perillä meitä odotti Markku Suominen, Lypyrtin Alastalon isäntä. Markku oli virittänyt muutaman pyynnön mereen ja haussa oli kampela . Illalla koettiin pyynnöt vaan turhaan, aamulla uudestaan paremmalla onnella. Päivä tuulinen motoristille vaan meidän pojat painavat pitkin baanaa. Päivän saldo 481 kilometriä vaihtelevilla teillä. Kyllä moottoripyöräily on hieno harrastus

Kalamaraton 18.08
Kalamaratonilla on loppukirin aika. Viimeisen päivän aloitamme Kustavissa verkkojen kokemisella, tuloksena kampela ja laji numero 17 oli plakkarissa. Nyssäkät kasaan ja moitteetta toiminut kalustomme pärähtää käyntiin suuntana Teijo. Ajoimme Teijoon reittiä Kustavi-Turku-Sauvo-Kemiö-Teijo. Pienempiä teitä maustettuna upeilla maisemilla ja motopojat nauttivat.
 
Teijon aallonmurtajalla meitä odotti Tapani Loisa ja lajimetsästystä jatkettiin syöttiongilla sekä jigittämällä. Vain vartti ja huutomme kuului varmasti Turkuun saakka kun Harri "kuha" Matikainen bongasi lajin numero 18, kuhan jigitteli. Motopojilla vauhti vain kiihtyi ja matka jatkui Perniön kautta Tammisaareen jossa meitä odotti virkavalta pillien kanssa. Motopojat puhkuivat pilliin silakansuomuja sillä se oli tähtäimessä kun päristelimme kohti Lauttasaarta jossa ympyrämme sulkeutuisi.
 
Saavuimme Helsinkiin klo 18.00 ja muitakin maratoonareita oli liikkeellä. Meitä vastaan juoksi n. 5000 Helsinki City maratoonaria ja näky oli upea. Meidän maratoonimme pituus oli 4004 kilometriä kun virittelimme silakkalitkat pyyntiin. Vartin jälkeen Juha "silakka" Volan vapa taipui ja rauhallisesti kelaten nousi merestä silakka. Laji numero 19 oli bongattu. Motopoikien partaisilta kasvoilta loisti tyytyväisyys ja oli päätössaunan aika. Ajoimme matkalla pöpelikössä, metsäautoteillä, sorateillä, kestopäällysteellä, asfalttibaanoilla sekä moottoriteillä. Kalustomme pelasi moitteetta ja oli tähän tarkoitukseen ylivoimainen. Annamme myöhemmin raportin erikseen jossa ruodimme vähän tarkemmin käytössä ollutta kalustoa. Motopojat kiittää kuluneista 11 päivästä kaikkia yhteistyökumppaneita ja alkaa suunnitella uusia kinkereitä.


Takaisin
 
Hae käytetyistä
Viimeisimmät Koeajot
Viimeisimmät mototarinat
     
Copyright © 2008. Ilta Sanomat Oy. All rights Reserved. Motopalsta Copyright notice