1946 Cucciolo

1948 Ducati 60 Sport

1926 Ducatin perhe aloitti "Societŕ Radio Brevetti Ducati"-nimisen yrityksen. Yritys tuotti komponentteja radiolähetinteollisuudeen tarpeisiin, mm. Manensin kondensaattori.

1935 perustettiin Ducatin perheen ensimmäinen tehdas "Borgo Panigale" Italiaan. Samana vuonna avattiin myös useita haarakonttoreita suurimpiin kaupungeihin Euroopassa. 

1946 markkinoille tuotettiin Ducatin ensimmäinen moottori joka sai nimekseen "Cucciolo". Moottori oli yksisylinterinen, nelitahtimoottori jossa oli kaksivaihteinen vaihdelaatikko ja 48-kuutioita voimaa. Moottoria myytiin aluksi erikseen ns. pyörään itse kiinnitettävänä lisävarusteena, mutta myöhemmin Ducati alkoi yhteistyön Italialaisen Aero Camproni nimisen miehen kanssa, jonka tehdas oli erikoistunut renkaisiin sekä pyörän runkoihin. Näin saatiin ensimmäinen "kokonainen paketti" markkinoille, johon siis kuului moottorin lisäksi myös runko. Tämä malli sai nimekseen "Ducati 60 Sport" (1948).

1950 Aero Camproni ja Ducatin tiet eroavat. Ducati alkaa tuottamaan omia moottoripyöriä sekä skoottereita käyttäen Cucciolo-moottoreita näissä malleissaan.

1952 Markkinolle luotsataan uudet mallit: 175-kuutioinen Cruiser-skootteri sekä Ducati 98/N-moottoripyörä. Cruiser-skootterissa oli sähkökäynnistys sekä automaattivaihteisto. Tämä malli ei kuitenkaan menestynyt odotusten mukaisesti. Ducati 98/N moottoripyörä oli nelitahtinen, nelivaihteisella vaihdelaatikolla sekä 98-kuutioisella moottorilla  ja se kykeni 85 km/h.

1954 Ducati sai uuden insinöörin Fabio Taglionin.

1956 Ducati oli Fabio Taglionin toimesta tuottanut jo kolme eri mallia markkinoille. Hän oli kehittänyt uuden "desmodromic gear system" eli venttiilien pakko-ohjaus-järjestelmän. Mallit Tourist, Special sekä Sport olivat kaikki saman nelitahtisen ja 174 kuutioisen moottorin ympärille rakennettuja ja kykenivät jo yli 110 km/h vauhtiin.

1957 America-malli markkinoille.

1958 Markkinoille 200-kuutioinen Elite. Tämä malli kykeni jo 130 km/h nopeuteen.

1952 Ducati 98 Sport

1958 Elite

1964 Mach 1 sekä Mach 1/S -mallit markkinoille. Mach 1 oli 250-kuutioinen ja kykeni jo yli 150 km/h vauhtiin. Pyörässä oli hienouksina mm. viisivaihteinen vaihdelaatikko, puristusmäntä ja kaasutin.

1968 markkinoille Mark III ( 250-kuutioinen, viisivaihteinen ja 125 km/h).

1969 Scrambler (435-kuutioinen, 135 km/h). Tämä malli saavutti suuren suosion varsinkin Amerikan markkinoilla.

1972-1974 Ducati erikoistui suurten pyörien tuotantoon, ja julkaisi uuden mallinsa 750 Super Sport. Tämä malli oli suunniteltu ensisijaisesti kilpailukäyttöön. Tämä pyörä ylsi jo yli 220 km/h. Tällä mallilla voitettiin mm. Imola 200 Miglia-kilpailu Paul Smartin toimesta. 860GT -pyörä julkaistiin (1973).

1977 900SS -malli markkinoille. Tällä pyörällä Mike Hailwood teki paluun kilparadoille ja voitti Mythic Mountain-kilpailun 1978. Ducati valmisti hänen kunniakseen pienen erän 900 MHR -pyöriä (Mike Hailwood Replica).

1980 500 Pantah -malli markkinoille.

1983 Ducati myytiin Claudio ja Gianfranco Castillonille, ja tehdas päätyi näin osaksi Cagiva-yhtiötä. Ducati laajensikin tämän jälkeen toimintaansa moottoripyörien markkinoilla ja erikoistui erityisesti suurten moottoripyörien tuotantoon.

1984 750F1 Endurance-, 750F1-mallit julkaistiin.

1987 851-malli markkinoille (851-kuutioinen, kuusivaihteinen, 280 km/h).

1964 Mach1

1972 750SS

1990 R. Roche voitti "World SuperBike" tittelin 851 SBK '90-pyörällä.

1991 888 Endurance sekä 888 SBK '91 -mallit markkinoille.

1992 888 SBK '92

1993 Supermono

1995 916 SBK '95 (955-kuutioinen, 300 km/h, nestemäinen jäähdys). Tämä pyörä sai "vuoden pyörä" -tittelin.

1996 916 SBK '96-malli julkaistiin (996-kuutioinen ja 300 km/h).

1977 900SS

Ducatin uutta mallistoa