Tekniset_tiedot

Kuvagalleria

Yamaha YBR125: Ketterä kauppakassi

YBR:n suunnittelussa on pidetty kukkaron suu supussa, mutta varusteluun kuuluu kaikki tarpeellinen. Moottori käynnistyy napin painalluksella, ja varalla on myös käynnistyspoljin. Niin ikään bensiinin määrän tarkkailuun on kaksoisjärjestelmä: polttoainemittarin lisäksi akuuttia kuivuutta ehkäisee 12-litraisen tankin kaksiasentoinen eli ns. varatankille käännettävä bensahana. Öljymäärän katsomiseen näyttäisi ensivilkaisulla olevan tarkistusikkuna, mutta moottorinposkessa oleva silmä onkin sokea. Itse homma näet hoidetaan korkissa olevalla mittatikulla.

YBR kipuaa keskituelle kevyesti, joten ketjujen hoito on helppoa. Sivujalkaa ei ole ollenkaan. Tarpeettomina on hallintalaitteistosta karsittu ajovalokytkin, moottorin sammutusnappi sekä mm. moottorin lämpömittari ja öljynpainevalo. Vakiovarusteena oleva tavarateline sidontakoukkuineen näyttää monipuoliselta, ja lisää koukkuja on matkustajan istuimen alapuolelle sijoitetuissa kahvoissa. Työkalupaketti on lukittavan sivuposken sisällä, ja valikoima riittää pieneen perussäätöön mekaanikon sormivoiman puitteissa. Etu-umpioon vastaantulijoiden huomioksi pantu 35 watin hehkulankapolttimo näkyy pimeässäkin, mutta sen roiskaiseman fotoniläiskän perässä ei ihan pimeimpiä polkuja koluta. Peilit ovat suuret ja niistä näkee hyvin taakse, eikä näkymä sumene maantienopeuksissakaan.

On turhuuksiinkin törstätty. Tankin alapuolella olevat mustat ”ilmanohjaimet” ovat silkkaa ehostusta; yhdessä suuren pyöreän etulampun sekä linjakkaan bensatankin kanssa ne saavat YBR:n äkkiseltään näyttämään muhkean moottoripyörämäiseltä.

Asiallista menoa

Moottori on säädetty täyttämään kaikki mahdolliset saastenormit, ja kylmäkäynnistyksen yhteydessä saa kaasuttimen kyljessä olevaa rikastinvipua pitää yläasennossa melko pitkään. Ryyppy päällä tyhjäkäynti nousee noin neljääntuhanteen kierrokseen minuutissa, mutta vaihteet menevät silti kolinatta päälle. Lämpimän koneen vaimea tyhjäkäyntipuksutus on tuskin korvin havaittava. Vauhdissa motti mouruaa kovaa ja korkealta – kahdeksaakymppiä viitosvaihteella ajaessa moottorin kierrosnopeus on yli 7 000. Moottorin vetoalue on kauttaaltaan laiskanleppeä, eikä tehopiikkejä ilmene. Vaikka puhti ei punttia tutisuta, YBR lisää kuitenkin nopeutta sitkeästi ja skootterimaisen tasaisesti. Toisaalta käyttökelpoinen kierrosalue on hyvin laaja: isoimmallakin vaihteella pyörä kulkee tasaisesti jopa alle 3 000:n kierrosluvulla (20 km/t), ja hidas ruuhkamatelu sujuu mainiosti tyhjäkäynnillä ilman turhaa vaihteiden räpläystä ja kytkimellä kikkailua. Seisovilta liikkeelle pääsyyn tarvitaan rauhallista kytkinkättä ja reippaita kierroksia, eikä lähtö silti ole mikään äkäinen ampaisu. Taajamassa voimaa on kuitenkin tarpeeksi muun liikenteen mukana pysymiseen.

YBR kipuaa keskituelle kevyesti

Vaihdepolkimen liikerata on melko pitkä, ja vaihteet on vietävä kunnolla sisään. Varsinkin kakkos- ja vapaavaihteen kanssa on syytä olla tarkkana; puolivillaisen vaihtamisen jälkeen kone saattaa kakkosvaihteelta pudota ajossa itsekseen takaisin vapaalle, ja pysähtymisen jälkeen vapaavaihteeseen osuminen vaatii välillä tarkkaa tähtäämistä.

Kuljettajan jalkatapit ovat kiinteät, ja niiden sallima kallistusvara tuntuu riittävän pieneen kurvihurvitteluunkin. YBR kaartaa jyrkätkin mutkat nätisti ja notkumatta. Jousitus vaimentaa pienemmät epätasaisuudet pehmeästi mutta vastustaa kovempia iskuja jämäkästi. Mukulakivien, kaivonkansien ja ratikkakiskojen ylitse liidellään siloisen pehmeästi, ja syheröisillä soraraiteilla ajelu on silkkaa mielen ylennystä, sillä puolikarkeine renkaineen YBR pistelee kepeästi menemään nimismiehenkiharoista mitään tietämättä. Takajousissa on 5-pykäläinen esijännityksen säätö vastaamassa vaihteleviin kuormaustilanteisiin.

Jarrut ovat pyörän suorituskykyyn nähden pätevät. Edessä on levy- ja takana rumpujarru, ja nämä kyllä riittävät 106-kiloisen ajokin seisauttamiseen. Täpärämpi jarrutus kuivalla asvaltilla vapauttaa renkaista kirpeät urahdukset. Renkaat ääntelevät muutenkin, sillä maantiellä yli 90 km/t:n vauhdissa ne ryhtyvät kuorossa melkoiseen ulinaan.

Koti kaupungissa

YBR:n selässä ajoasento on avara ja ryhdikäs, ja ketteryyden tunne on vahvasti läsnä pyörän käsittelyssä. Pitkänkin kuljettajan polvikulma on suora ja ote kahvoista leppoisa. Palikkamallisella istuimella takapuolensa voi sijoittaa moneen eri kohtaan, mutta maantiellä jo muutamankymmenen kilometrin kertarupeama puuduttaa paikat. Suuret 18-tuumaiset pyörät ja korkea maavara antavat kuljettajalle vapauden valita myös pysäköintipaikkansa, sillä kanttikivet eivät ole esteenä. Painopiste on alhaalla ja keskellä, ja ohjaus on erittäin kevyt ja kääntösäde suorastaan naurettavan pieni. Hidasajo sujuu kuin itsestään, ja U-käännös käy kapeallakin kadulla sievästi jalat tapeilla.

Kaupungissa pörrääminen on miellyttävän vaivatonta

Yamaha YBR125 on parhaimmillaan kaikkialla, missä nopeusrajoitus on korkeintaan 60 km/t. Kaupungissa pörrääminen on miellyttävän vaivatonta, ja rauhallisilla maaseudun pikkuteillä pyörän pehmeä käytös jättää sijaa maisemien ihalemiselle. Valtatielläkin Yamahaa voi siirtää lyhyitä matkoja, sillä kone jaksaa tasaisella tiellä pitää reilun kahdeksankympin vauhtia. Rekkoja ei pahemmin ohitella, ja ylämäissä vauhti hiipuu. Pienessä myötäisessä tai loivassa alamäessä nopeus saattaa taas parhaimmillaan kivuta jopa hiukan satasen hurjemmalle puolelle. YBR on kuitenkin säästäväinen, ajoipa millaisella tiellä hyvänsä. Moottori tarvitsee maantieajossa kolmisen litraa polttoainetta sadalla kilometrillä, ja vaisummassa vauhdissa riittää huomattavasti vähempikin. Joustavasti alakierroksilta asti hyrräävän moottorin ansiosta ruuhkaisessa liikenteessä eteneminen ei kuluta edes hermoja, joten säästyneet rahat ja kärsivällisyyden voi käyttää shoppailuun.

Teksti: Esa Aaltonen