Sprintin paranneltu painos
Triumph Sprint ST on kerännyt arvostusta urheilullisena
matkapyöränä -- tai matkailullisena urheilupyöränä. ST on tarjonnut
toimivan yhdistelmän ajettavuutta, monikäyttöisyyttä ja riittävästi
tehoa. Vanha varikkoviisaus sanoo, että mikä toimii, sitä lisää – ja
Triumphilla tiedetään mikä ST:ssä toimii. Sprint ST uudistettiin
perusteellisesti kaudelle 2005, mutta menestyksen tekijät pidettiin
visusti mielessä.
Sprint ST viestittää startista lähtien olevansa erilainen:
Trumpan kolmisylinterisen moottorin käynnistä ei voi erehtyä.
Motopalstan koeajoon annettu ST oli varustettu avoimemmalla
äänenvaimentimella, joka vain syventää moottorin soundia.
Kiihdytyksessä kontrolloitua murinaa, jossa puhuu voima, ja
moottorijarrutuksessa putkesta purkautuu kolmoselle sopivan epärytmistä
paukahtelua.
Pyörän ulkomuoto on ajanmukainen, vai pitäisikö sanoa ajaton
sport-touring –tyylin täyskatettu. Kolmelamppuinen valopatteristo on
nykyaikaa, samoin vilkkujen upottaminen peileihin. Ledeillä toteutetut
takavalot ovat aina hyvä idea, sillä ne näkyvät todella hyvin.
Pakoputkisto on nykytyyliin viety satulan alta.
Vääntövoimaa
Sprint tuntuu satulassa istutaan aika korkealla, ja tuhto on
jämäkästi pehmustettu. Ohjaustangot ja jalkatapit on sijoiteltu
maltillisesti. Lopputuloksena on tilava ajoasento, joka muotoutuu
pitkäänkin matka-ajoon. Rata-ajoon kuljettaja istuisi ehkä liian
pystyssä, mutta jos kuljettaja haluaa ajaa urheilullisesti tavallisilla
teillä, niin siihen tällainen puolisporttinen ohjaamo soveltuu hyvin.
Onnistunut aerodynamiikka tukee kuljettajan mukavuutta. Kate suojaa
hyvin, pienentää oleellisesti tuulen painetta ja, mikä tärkeintä, ei
kohdista kuljettajana pyörteilyä.
Liikkeellelähtö kertoo, että ST:n painopiste on melko ylhäällä.
Joskus 15-20 vuotta sitten korkea painopiste oli merkki tarkatella
huolelllisesti pyörän käyttäytymistä hitaassa nopeudessa – josko peli
vaikka haluaisi ”kaatua mutkaan sisälle” yms. ikäviä sivujuonteita.
Ajat ovat muuttuneet, ja hyvä niin. ST:n käsiteltävyys kaupungissa tai
parkkipaikoilla on ongelmatonta, mutta kovin ketterä se ei ole.
Uusittu 1050-kuutioinen moottori puskee 210-kiloista moottoripyörää
125-hevosvoiman teholla. Numerot kertovat, että moottorin ominaisuuksia
on viritetty vääntömomentin kasvattamiseksi. Ja vääntö myös tuntuu:
voimaa löytyy reilusti heti alakierroksilta alkaen. Suurin
vääntömomentti on 104 Nm 7500 kierroksella. Ruiskun ohjaama
polttoaineensyöttö vastaa kaasuun miellyttävän tarkasti, mutta ei liian
terävästi. Suurin teho löytyy vasta 9100 kierroksen kohdalta.
Tehoalueen laajuus ja tehokäyrän tasaisuus luovat ajamiseen
helppoutta, sillä kierrosalueen alalaidassa ei ole tarve heti vaihtaa
pienemmälle. Vastaavasti, moottori kiertää iloisesti ylärekisterissä.
Matka loppuu kesken
Alustan perusviritys on kompromissi mukavan ja jäykän välimaastosta.
Etuhaarukasta löytyy progressiiviset jouset ja esijännityksen säätö. 90
kg kuljettajalla ja ilman matkatavaroita keula toimi kohtuullisen
reippaassakin ajoissa miellyttävästi ja riittävän tarkasti. Lyhyellä
koeajolla ei ehtinyt kaipaamaan vaimennuksen säätöjä.
Takavaimennin on varustettu jousen esijännityksen ja
paluuvaimennuksen säädöillä. Vaimennuksen säätö on hyvä olla olemassa,
koska pyörää kuormattaessa suurin osa lastista kohdistuu takajouselle
ja –vaimentimelle. Alustassa on siis toimivaa peruskalustoa: koeajossa
ei tullut vastaan tilannetta, jossa jousitus ei olisi pysynyt tilanteen
tasalla. Ei edes roudan pilaaman asvalttitien heitoissa.
Sprint ST:n ajettavuus erinomainen: se ohjautuu mutkiin nopeasti ja
melko pienellä ohjausvoimalla. Käsketty ajolinja pitää, ja kaarteen
sädettä voi säätää vähäisin toimenpitein. Maavaraa on
kotitarvekanttailuun erittäin riittävästi. Radalla sen osat saa
asvalttiin vain oikeasti taitava kuski, joka tuskin valitsee Sprintiä
ajopelikseen. Suurissa nopeuksissa ST on vakaa
21-litraisen tankin myötä Sprintin toimintasäde on yli 300 km. Hyvän
ajoasennon ja suojaavan katteen avulla Sprint ST pitää kuljettajan
kunnossa pitkiäkin ajorupeamia varten. Kokenut matkakuski ajelee ST:llä
tankillisen kerrallaan, joten tuhannen mailin päivät ovat tällä
pyörällä arkipäivää.
ST on valtateillä matkakumppani, jolla pitkäkin matka tuntuu
lyhyeltä. Kananttaa kuitenkin suunnata Sprintin keula mutkaisemmille
reiteille, sillä mutkien myötä pyörä herättää kuskissa vastustamattoman
ajamisen himon – ja perille tullessa tuntuu että matka loppui kesken.
Teksti: Paavo Mäkinen
Kuvat: Antti Meriö
| FAKTAT |
| Aika: |
Syyskuu |
| Säät: |
Nahkeaa sadekeliä, mutta lämmintä. |
| Tiet: |
Turun seudulla Masku-Hirvensalo-Kaarina-Lieto-Piikkiö |
| Fiilikset: |
Ensin ST ei tuntunut miltään, mutta kilometrien karttuessa alkoi pyörästä todella innostua. |
Takaisin
|