Tekniset_tiedot

Kuvagalleria

Aloitetaan valmistus ottamalla riittävän paljon kaikkia cruiser-kliseitä. Maustetaan roimalla machoilulla. Annoksen ytimen muodostaan megakokoinen moottori joka määrittelee uudelleen vääntömomentti-käsitteen. Tarjoillaan itseriittoisesti hymyillen legendaarisella Triumph-logolla kuorrutettuna.

Triumph Rocket III on prätkämaailman isolohko: suurin tähän mennessä sarjavalmistettu moottoripyörä. Keitosta maisteltaessa käy erittäin selväksi Triumph Rocket III:ssa on habaa!. 2300-kuutioiseen voima-cruiserista löytyy paljon muutakin.

Kolmen 765-kuutioisen sylinterin tuottama soundi on psykofyysinen kokemus. Pakopulssit tulevat tyhjäkäynnillä harvakseltaan ja voimalla. Äänenpaine ei ole kova, mutta käyntiäänessä on ison koneen kumu. Pyörän käynnin voi tuntea kehossaan, vaikka seisoon metrin päässä. Ääni nostaa jostain mielen syövereistä kehotuksen kunnioittaa pyörän kokoa ja moottorin voimaa. Sylinterin halkaisija on valtava 101,6 mm! Ei ihme, että Triumph laittoi kaksi tulppaa sylinteriä kohden.

Satula on alhaalla. Siihen vajotaan, ei istuuduta. Kädet ojennetaan kahvoihin. Vaihde päälle: KLONK! Vääntö liikuttaa raskaan sarjan rautaratsua tyhjäkäynillä melkein kuin höyhentä. Hieman kaasua, kakkonen ja kolmonen tai nelonen... vaihteella ei ole paljon väliä, sillä voimaa tuntuu olevan loppumattomasti. Liikennevaloihin pysähdyttäessä pitää muistaa vaihtaa alaspäin, mieluummin ainakin kakkoselle, mutta lähtee se kolmosellakin pakottamatta.

Ihan ensimetreillä ei tee mieli kokeilla Rocket III:n suorituskykyä, koska pyörän mittoihin ja painoon totuttelu vie hetken. Runko on pitkä, koska moottori on pitkittäin. Rocket ei tosiaan ole mikään joka paikkaan mahtuva taskuraketti: kääntöympyrä on isohko. MUTTA, tämä moottoripyörä on myös erityisen helppo käsitellä hitaassa nopeudessa, sillä painopiste on todella alhaalla. Lisäksi moottorin tasainen vääntö ja miellyttävä helpottavan käisttelyä. Onnistunut runkosuunnittelu kompensoi suuren fyysisen koon vaikutukset loistavasti. Aplodien paikka!

Ajoasento ja moottori soveltuvat oivallisesti rauhalliseen ajelemiseen. Leppoisat nopeudet menevät Rocket III:n satulassa uneliaasti. Mutta pitäähän powercruiserin myös liikkua! Useimmat moottoripyörät vaativat kiihdytyksessä taitoa estää keuliminen ja pitää kierrokset riittävä ylhäällä. Rocket III on toista maata: päästetään kytkin ylös, väännetään kaasu auki ja tat's it! Poistuminen tapahtuu voimalla, mutta ei aivan niin totaalisen tajuntaa räjäyttävällä megapotkulla kuin numeroiden ja fiilisten perusteella odotti. Mitä h...ä?

2300-kuutioinen pannu taisi kehittelyvaiheessa potkia niin tautisesti, että Triumphilla päätettiin laittaa monsterille jotain rajoja. Moottorinohjauksen avulla vääntömomenttia on rajoitettu 7% ykkös- ja kakkosvaihteella. Höh! Ratkaisua voi perustella turvallisuussyillä, mutta samalla on annettu pois jotain mitä saa vain moottorin tilavuudella: armoton alakierrosvääntö. Rajoituksen myötä pikkuvaihteilla on tarjolla helposti kontrolloitavaa voimaa hyvin runsaasti, mutta ei liian paljon liikaa – tai mitenkähän sen nyt sanoisi... kohtuullisen törkeästi kuitekin.

Varoittaa liiasta vauhdista

Tällaisella rautaratsulla on mukavaa liikkua kaupungissa, mutta vähintään yhtä nastaa on ratsastaa auringonlaskuun ja ulos ruutukaava-alueelta. Vaihtamistarve on useimmissa ajotilanteissa olematon. Mutta, kun koneessa on sitä poweria, niin ohituksiin tekee lähes aina mieli pudottaa pienempi pykälä – ei tehon tarpeen vaan silkan huvin vuoksi.

Rocket III on maantiellä ongelmaton ja mielyttävä matkakumppani. Tiestön pienentyessä on muistettava ottaa huomioon, että maavarassa on rajoituksensa. Rocket menee mutkiin kohtuullisella voimalla ja neutraalisti. Vauhtiakin voi nostaa kunhan ymmärtää pysytellä cruisereille sopivissa lukemissa. Ensimmäinen merkki rajoista astinlautojen raapiminen maahan, ja se tapahtuu kauan ennen kuin mikään muu ottaa asvalttiin.

Rocketille sopivissa vauhdessa runko on vakaa ja tukeva. Kyydin kiihtyessä kohti pyörän kallistusvarojen rajoja alkaa ajotuntuma muuttua suurpiirteiseksi, mikä on sopivan selkeä merkki siitä että kaarrenopeuksien rajat ovat lähellä (ja silloin astinlaudat kuluvat jo).

Rungon ja jousituksen osalta kaikki on hyvin, jos tie on tasainen. Jos tiessä on kuoppia tai routaheittoja, niin kuskin on huomioitava tämä ajotavassaan. Stereoperän joustovara on melko pieni ja vaimennusteho ei riitä kun sopiva kuoppa osuu kohdalle. Keula hallitsee tilanteen vielä jotenkin, mutta kova ja lyhytliikkeinen perä heittää kuskia ja pyörää ikävästi.

Jarruvarustus on samaa tavaraa mitä Triumph käyttää urheilukoneissa, asianmukaisia teräspunosletkuja myöten. Hidastuvuutta jarruista saadaan helposti irti se, mitä renkaat pitävät ja pyörä pysähtyy tehokkaasti. Hätätilannetta simuloivissa jarrutuksissa jäin kaipaamaan parempaa tuntumaa pidon ja luiston rajaan – Rocketissa lukkiutumattomat jarrut puolustaisivat paikkaansa.

Pakettina Triumph Rocket III on onnistunut moottoripyörä ja ottaa paikkansa powercruisereiden genressä. Mukava ajopyörä ihmiselle, joka arvostaa moottoripyörässä suurikuutioisen rivikoneen vääntömomenttia. Kylkiäisenä kaupassa tulee roima imagovaikutus.

Teksti: Paavo Mäkinen
Kuvat: Antti Meriö