|
Kawasaki on pitänyt kunnia-asianaan rakentaa huimia sporttipyöriä. Kilpailu 600-kuutioisissa supersporteissa on kuin keskisarjan ammattilaisnyrkkeilyä, ja sen mukana pyörät ovat parasta mitä tehdas saa tähän koko- ja hintaluokkaan tehdyksi. Kawasakin insinöörit tietävät tilanteen, eikä ZX-6R :n hiomisessa ole säästetty hikeä. Uusin ZX-6R on hurja urheilukone, mutta sillä on myös mukavia sivupersoonia.
Kawasaki ZX-6R on kevyt moottoripyörä, kuivapainoa on vain 174 kiloa. Kun Kawasakin tehoilmoitus on 113 hevosvoimaa ja Ram Airin avustamana 118 hv, niin tiedossa on rajua suorituskykyä. Keskiluokan supersportti laitettiin tiukkaan puntariin 1145 kilometrin koeajossa, jonka reititykseen kuului mutkaisia teitä, moottoritiestöä ja sorapätkää sekä reipasvauhtinen päivämatka myös kaksi päällä
Tehtaan perinteiden mukaan myrkynvihreään pääväriin puettu Kawa alkoi näyttää luonnettaan heti kurvatessani Sumekon pääkonttorin portilta: kevyt! Kaupunkiliikenteessä pyörän käsittely on helppoa, ajaminen on kevyttä, mutta ei yliherkkää. Hitaissa nopeuksissa urheilukoneen etukeno ajoasento alkaa pitkän päälle painaa ranteita. Satulassa pääsee kyllä melko eteen, mutta kaikkea kuormaa ei tälläkään keinolla saa pois käsiltä.
Litraisiin vääntökoneisiin tottunut motoristi saattaisi kuvitella, että kireä 600-kuutioinen on laiska ja tehoton alakierroksilla. No... moottorin koko vaikuttaa aina vääntömomenttiin, mutta ZX-6R on silti hämmästyttävän joustava. Moottori vetää kiltisti kahdesta tuhannesta ylöspäin ja vastaa kaasuun kiltisti isollakin vaihteella. Toki, alle seitsemän tonnin kierroksilla kiihtyvyys on vielä siistiä ja eikä teho yllätä. Homman ydin onkin siinä, että nöyrää konetta käskettäessä kuskin ei tarvitse tietoisesti käyttää korkeita kierroksia saadakseen aikaiseksi liikenteen vauhtiin riittävää, sopivan livakkaa liikkumista. Mutta tehoa on, kun käsketään...
Monenlaista voimaa
Kawan moottorissa punaviiva on 14 500 kierroksen kohdalla. Kun moottori vetää kiltisti parista tonnista niin käyttöaluetta on tarjolla hulppeat 12 500 kierrosta. Ei muuta kuin mutkaisille teille ja moottoriradalle kokeilemaan miten laaja keskialue ja kierrosrekisterin yläpää liikuttavat pyörää.
Ykkönen riittää tarvittaessa 110 km/h vauhtiin asti, joten urheilullisessa menossa käytetään arvatenkin pieniä vaihteita. Kyllä! Ja ei. Ei tarvitse jos ei halua, sillä Kawan pata vie kevyttä pyörää kuin märkää rättiä jo 7000-kierroksesta ylöspäin. Moottorin voima kasvaa tasaisesti kierrosnopeuden noustessa. Mutkateillä voi ajotyylin mukaan vinguttaa kolmosella ja nelosella tai päästää rennommin nelosella ja viitosella.
Joskus tulee eteen kohta, jossa laitetaan kaikki peliin ja annetaan koneen ulvoa. Ja se laulaa: yli kymppitonnin kierroksilla on täysi rähinä päällä ja pyydettäessä teho tuottaa villiä kiihtyvyyttä. Moottorin puolesta voidaan todeta, että Kawasaki ZX-6R on sairaan nopea moottoripyörä. Moottoriradalla pyörä liikui pitkälti yli 200 km/h ja kiihtyi edelleen voimalla – mutta suora loppui. Ja yli kahdensadan kyyteihin päästiin myös kaksi päällä.
Selkein ero litraisiin supersporteihin on moottorin luonteessa. 600-kuutioinen on tehokas ja nopea, mutta se edellyttää kuskilta aktiivista vaihteiden käyttöä kun pyörän kaikki reservit otetaan käyttöön. ZX6R:n jälkeen tonnisen kiihtyvyys ja suorituskyky eivät enää tunnu kovin paljoa hurjemmalta. Fiiliksen ero on helpompi ilmaista: voiman tunne on erilainen, sillä tonnisen raakuutta ei kuusisatanen tavoita.
Mutkaisen tien nirvana
Tätä koeajoa ei ajettu polvi maassa ja pyörän viimeisetkin kaarreominaisuudet kokeille. Se olisi tehtävä moottoriradalla ja eri miesten toimesta. Reitityksessä mutkaiset tiet näyttelivät silti pääosaa ja rengas kului lähinnä laidoilta.
Reitti vedettiin mutkille, sillä mutka on Kawalle ominainen elementti. Pyörä taittuu kaarteeseen kylmäverisellä rauhallisuudella, täysin riippumatta siitä laitetaanko pyörä kaarteeseen pehmeästi painoa siirtäen vai nopeasti stongasta tempaisemalla. Runko ja jousitus toteuttavat kuskin pyynnön ja korjaavat vielä virheitäkin -- pyörä menee mutkaan kuin susi, mutta ei tunnu yliohjaavalta tai liian herkältä. Tällainen ajettavuus tulee oikeuksiinsa nopeita puolenvaihtoja edellyttävissä s-mutkissa, joissa meno on todella nautittavaa.
Kawa on absoluuttisesti parhaimmillaan jatkuvasti taipuvalla tiellä, jossa kaarteiden säteet vaihtelevat ja suuntaa on välillä muutettava nopeasti. Rungon ja jousituksen vakaus, joka silti yhdistyy herkkyyteen mahdollistaan täyden keskittymisen ajolinjaan ja seuraavaan kaarteeseen. Ja tietysti oleelliseen, eli nauttimiseen: pitkässä mutkassa ehtii kelata fiiliksiä ennen kuin asetetaan pyörä seuraavaan kaarteeseen.
Kun edessä on mutkia, tarvitaan myös jarruja. Tokicon 6-mäntäiset satulat hoitavat edessä varsinaisten jarrujen tehtävää armottomalla teholla. Hidastuvuus saadaan maksimiin kevyellä kahvan puristuksella. Jarrut ovat korostuneen tunnokkaat ja hidastuvuuden kruunaa jousituksen erinomainen käytös yhdistettynä eturenkaan pitoon. Kawa pysähtyy hyvin nopeasti, turvallisesti ja eleettömästi -- jos osaa käyttää jarrujen täyttä kapasiteettia.
Joka suuntaan säädettävä jousitus on mukava varuste. Onneksi huippusporteissa sellaiset ovat lähes järjestään. Vakioasetuksissa Kawa oli säädetty 75-kiloiselle kuskille, jolloin keula tuntui hyvältä ja perässä tuntui vaimennusta olevan liian vähän. Pari naksua puristus- ja paluuvaimennusta takavaimentimeen ja takapään säädöt olivat kohdallaan – tottapuhuen, pyörä svengasi kuin hirvi kaikilla alustoilla!
Soratie kuuluu harvoin urheilukoneen vakioreitistöön, mutta kun hakee parhaita asvalttikiemuroita, niin soraakin joutuu välillä ajamaan. Ja mikäs siinä. Pyörä toimii lähes hämmentävän hyvin myös kestopäällysteen ulkopuolella. Jyrkkä keulan kulma ei tee mitään yllätyksiä ja etupyörä pysyy tiessä kiinni kuin liimattuna. Hiekkapintainen tie aiheuta ylimääräistä ohjelmaa ja irtosorassa Kawa käyttäytyy kiltisti kunhan pitää vedon päällä ja antaa koneen plaanata omia aikojaan pinnan päällä.
Reissuun yksin tai kaksin
Koeajossa ryntäsi elokuun ilta ja yö vastaan pari kertaa. Katteeseen upotettu tuplavalopatteri on häijyn näköinen. Tehot ovat ulkonäön luokkaa, sillä näillä moottoripyörän valoilla näkee todella hyvin eteensä. Muut hallintalaitteet, kuten mittaristot ja tankojen napit toimivat nykyajan vaatimusten mukaisesti, eli virheettömästi. Perinteistä moottoripyöräsuunnittelua löytyy edelleen peileistä: niistä ei näe taakseen ellei siirrä kyynärpäätä ensi sivuun.
Kuormattaessa pyörää matkaa varten tulee eteen Kawan pieni koko. Tankkilaukku sopii kyytiin mukavasti, mutta sivulaukut, kovat tai pehmeät, vaativat jo sovittelua. Kaikille löytyy paikat ja kiinnityspisteet pienen miettimisen jälkeen.
Ajo-ominaisuuksien ja kuormattavuuden puolesta ZX-6R sopii matkapyöräksi, myös kaksi päällä! Kun kuorma kasvaa, säädetään jousitukseen lisää kantavuutta jousien esijännitystä lisäämällä ja vaimennusta lisätään vastaavasti. Kaksi päällä ajaminen luonnollisesti hidastaa pyörän reagointia ohjaukseen, mutta muuten matkustajan lisääminen ei huononna ajettavuutta edes soralla! Hämmentäviä nämä nykypyörät: supersportit menevät soratietä näkymättömiin helposti ja turvallisen tuntuisesti, ja temppu onnistuu myös kaksi päällä. Todellista ominaisuuksien kehittymistä!
Takapenkkiläinen saattaisi olla eri mieltä matkustusmukavuudesta. Takasatula on kapea ja kova, takatapit sijaitsevat ylhäällä, koska äänenvaimennin on kallistusvarojen lisäämiseksi tuotu ylös. Lyhyemmillä matkoilla istumamukavuus on kohtuullinen. Plussana on isot kahvat, joista saa hartioita jännittämättä hyvän otteen, jota pystyy myös vaihtamaan. Matkustajan pituuden tai takaliston leveyden kasvaessa tulee eteen tosiasia, että jalat ovat korkealla, eikä matkustaminen polvet suussa ole millään kovin mukavaa.
Jos suunnitelmissa olisi useampia yli 500 km:n reissu ZX-6R:llä saattaisi kaksi päällä paljon ajavan kannatta harkita nopeasti kiinnitettävän satulankorokkeen tekemistä. Viiden sentin korotus ja levitys lisäisi oleellisesti vyöruusun mukavuutta ja myös etunäkyvyyttä.
Tahtoo yhden!
Kawasaki ZX-6R on syntynyt supersporttina. Sellaisena se on varmasti todella omassa elementissään. Mutta, tarjolla on enemmän: Kawa sopii sporttiseksi yleispyöräksi, jolla voi ajaa radalla 100% lasissa, kiertää mutkateitä tai pakata kamat ja kiertää kuukausi kaksi päällä Eurooppaa. Tai mitä tahansa siltä väliltä. Siinä selitystä vankalle myyntimenestykselle.
Kahvoissa: Paavo Mäkinen
Kyydissä: Kristiina Lähde |