Tekniset_tiedot

Kuvagalleria

Lukijoiden pyynnöstä: Honda Pan European

Väsy(ttämä)tön matkaratsu

Pan Europeanin moottori on pitkittäin asennettu V4, jonka värinätön käynti ja lineaarinen tehokäyrä tuovat mieleen sähkömoottorin tai suihkuturbiinin – varsinkin kun mekaaniset äänet loistavat poissaolollaan. Voimanlähteen käynnistämisen pystyy parhaiten todentamaan kierroslukumittarista. Käyntiäänikin on vain vaimeaa hurinaa.

1261-kuutioinen V4 tuottaa iskutilavuuteensa nähden maltilliset 118 hevosvoimaa Hondan oman PGM-F1 –polttoaineen suihkutuksen ohjaamana. Tehoa on usein käyttämäni termin mukaan ”riittävästi”. Tosin voisi sitä olla vähän enemmänkin. Nopeisiin ohituksiin joutuu usein vahtamaan pienempää pykälää, sillä hevoslaumalla on kiskottavanaan 281 kilon kuivapainoinen moottoripyörä, ja vielä kuski tavaroineen. Näillä lihaksilla Pan European on itse asiassa varsin nopea – mutta sen suorituskyky ei ole agressiivinen.

Veenelonen piiloutuu jalat hyvin suojaavan katteen sisälle.

Moottorin käytännön ajettavuus on kuitenkin erinomainen. Moottori vetää kiltisti jo alle kahden tuhannen kierroksilla ja vastaa kaasuun puhtaasti, kuten ruiskulta sopii odottaakin. Normaalissa ajossa pyörän suorituskyky riittää hyvin, sillä moottorin käyntialueen kattava tehoalue jättää vaihtamistarpeen pieneksi, ellei haluta kutsua parasta suorituskykyä käyttöön.

Katse nopeusmittariin!

Pan European on matkapyörä, minkä huomaa varsinkin satulassa: tilaa riittää. Ajoasento on sovitettu pystyksi siten, että kuski voi itse valita ajaako lievässä etukenossa vai selkä suorana. 2000-luvun matkapyörän must-varusteet, sähkösäätöinen tuulilasi ja kolmiasentoinen satulan korkeuden säätö, mahdollistavat ohjaajaan kohdistuvan tuulenpaineen ja turbulenssin aiheuttaman melutason säätämisen täsmälleen omien vartalonmittojen ja mukavuusvaatimusten mukaiseksi.

Yläasentoon nostettuna katteen lasi heittää ajoviiman pään yli, jolloin kuljettaja on lähes täysin säältä suojassa. Moottoritievauhdeissakin voi ajaa visiiri auki. Näin ajettaessa tuntuma vauhtiin vähenee huomattavasti, ja jos ei katsele mittariin, saattaa kortin todella menettää aivan vahingossa... Kun tuulilasi on ylhäällä, selässä voi tuntea eteenpäin työntävän pyörteen, joka katoaa, kun visiirin nostaa ylös. Kun lasi pudotetaan namikasta painaen ala-asentoon, joutuvat kypärä ja hartiat ajoviimaan, jossa vauhtikin muuttuu taas havaittavaksi ilmiöksi.

Kate myös suojaa kuljettajaa varsin hyvin, joten Pan Europeanin ohjaamossa ei tule kylmä kovin äkkiä. Katteeseen integroidut peilit ovat suuret, ja niistä näkyy kohtuulliseti taakse – mutta niissä on myös suuri kuollut kulma, jonka olemassaolo kannattaa tiedostaa.

Hyi Honda! Jos isot asiat osataan tehdä upeasti, niin kokonaisuuteen ei saisi jättää puolivillaisia ratkaisuja, kuten nämä sivulaukkujen lukot. Renaavan lukon kanssa ärsytyskynnys madaltuu tavattoman nopeasti.

29-litrainen tankki on matkailukäyttöä silmälläpitäen riittävän suuri, ja tarjoaa samalla hyvän alustan tankkilaukulle. Sivulaukut kuuluvat vakiovarusteisiin, mutta lisävarusteena on tarjolla perälaukku. Sivulaukkujen kiinnittäminen on yllättävän monimutkainen operaatio.

Kilometrin nielijä

45-millisillä liukuputkilla varustettu etuhaarukka on tehty tukevaksi, mutta mukavuutta ei ole unohdettu. Jouset on valittu mukavuutta silmälläpitäen pehmeän puolelle. Puristus- ja paluuvaimennus on kuitenkin sovitettu sellaiseksi, että keula seuraa tietä hyvin ja välittää selkeän ohjaustuntuman. Tarvittaessa keulan kantavuutta lisätään nostamalla haarukan ilmanpainetta. Ilma-avusteinen etuhaarukka on nykyään harvinainen ratkaisu, mutta puolustaa paikkaansa, koska ilmanpaine mahdollistaa varsin laajan kantavuuden säätämisen.

Takaiskunvaimennin on varustettu hydraulisella jousen esijännityksen säädöllä, ja myös jousen paluuvaimennus on säädettävissä. Esijännityksen lisääminen parantaa perän kantavuutta kuormattuna. Yhden hengen ja parin päivän reissukamojen kuormalla ajettaessa esijännityksen säätö mahdollistaa myös ajettavuuden muuntelun. Lisäys nostaa perää, tekee perän kovemmaksi ja nopeuttaa hieman pyörän taittumista kaarteeseen. Pan European on heti pakasta vedettynä varsinainen kilometrinnielijä. Pienen säätelyn jälkeen sillä ajaa huvikseen tankillisen pysähtymättä, ja pienen totuttelun jälkeen tuhannen kilometrin päivämata menee tällä pyörällä melkein alkupalana.

Painopiste on niin alhaalla, että hetkittäin lähes 300-kiloinen moottoripyörä tuntuu melkein skootterilta! Matala painopiste tekee hitaan ajon käsiteltävyyden helpoksi, paljon helpommaksi kuin numeroita silmäillessä voisi luulla.

Matala painopiste huijaa 281 kilon kuivapainon kuskilta niin hyvin, että ”Pannari” tuntuu huomattavasti sporttisemmalta, kuin pyörän koko antaisi ymmärtää.

Kallistusvaroja on useimpiin tarkoituksiin täysin riittävästi ja niitä voi myös käytää surutta, sillä moottori on kantava osa jämäkässä alumiinirungossa. Pan Europeanin runko pitää pintansa kovassakin ajossa, ja pyörällä voi halutessaan edetä mutkaisilla teillä varsin huimaa kyytiä. Integraalijarrut sopivat hyvin näin painavaan pyörään, sillä etu- ja takajarrun käytön yhdistäminen helpottaa jarrutuksia normaaliajossa. Kun eteen tulee hätäjarrutus, joutuu sekä kahvaa että poljinta käyttämään tosisaan. Integraalin ansiosta jarruja on vaikea lukita -- lieneekö ilmiö varman päälle tehdyn jarrupalavalinnan aiheuttama?

Normivauhtia soljuvassa liikenteessä Pan Europeanin ohjastaminen on leppoisaa touhua: pyörä menee minne käsketään, vähällä ohjausvoimalla ja eleettömästi. Suurissa nopeuksissa pyörä pysyy täysin stabiilina, jos pitää katteen lasin ala-asennossa. Lasin nostaminen aiheuttaa suurissa nopeuksissa lievää huojuntaa puolelta toiselle.

Pyörän kuljettajaa säästävää luonnetta kuvaa se, että mutkaista asvalttitietä ajaisi tuntikausia väsymättä yhtään enempää kuin moottoritiellä. Kuin pisteenä i:n päälle on vielä huikea ajettavuus soratiellä. Koeajossa soratiekokeilu tehtiin vanhalla Jyväskylän Suurajojen erikoiskokeella, Jäppilässä. Tie on leveää, savettua ja sorapintaista valtiontietä – tässä tapauksessa vielä märkää ja iljanteista... ja homma toimi!