Tekniset_tiedot

Kuvagalleria

Matkapyörä, joka viihdyttää ja kiihdyttää

ST. Lyhenne sanoista Sport & Touring. Urheilullinen matkapyörä on vaativa laji, sillä se edellyttää kompromisseja toisilleen vastakkaisista asioista. Useat merkit ovat viime vuosina tuoneet markkinoille omia näkemyksiään sport/touring -moottoripyöristä, ja kompromissit ovat usein painottaneet ominaisuudet matka-ajon puolelle.

Ducati lähestyy aihetta omasta näkökulmastaan, urheilullisesti. Puhtaaksi viljellystä urheilukoneesta kesytetty matkapyörä on edelleen Ducatin imagon mukainen, menohaluja tihkuva ajokone. Mitoiltaan kompakti Trellis-runko on tallella. Matkailuominaisuuksia edustaa väljempi ajoasento, tilava satula ja kuskia paremmin suojaava kate sekä näppärä ajotietokone.

Ducati ST3 on malliston "hinnat alkaen" -matkapyörä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jousitukseen on valittu ”tavallinen” upsidedown -keula ilman erikoispinnoitteita ja kaikkia mahdollisia säätöjä. Takana vaimennusta hoitaa Sachsin iskari, perussäädöillä varustettuna. Jos haluaa vain parasta, on ajokiksi valittava Ducati ST4 S.

Kaikenlainen tie sopii ST3:lle, mutta makeimmillaan se on pitkissä kaarteissa. Tässä kaarretaan Juntusrannan kulmilla.

Pitkän matkan potentiaalia

Herkullinen hidastuvuus

Touring-osastolla Ducati ST3 todettiin lajityypissään hyvin toimivaksi pitkän matkan taittajaksi. Entä sitten urheilullinen puoli? Jos pitää kallellaan ajamisesta, niin Suomi on täynnä upeita mutkaisia asvalttiteitä, joita ei nykyisten tiemäärärahojen vallitessa toivottavasti koskaan oikaista (mutta saisi ne päällystää vähän useammin). Kun tienumerot suurenevat kolmi- tai nelinumeroisiksi, siirrytään toiseen maailmaan, jossa suuri kuljetuskapasiteetti, vakautta tuova pitkä akseliväli ja pysty ajoasento eivät enää olekaan hyviä asioita, eli alkaa kompromissin toisen puolen tutkiminen.

Moottoritiellä todettiin, että ST3 on vakaa moottoripyörä. Vakauden kääntöpuoli tulee esiin mutkissa, sillä kaarteeseen meno edellyttää selkeää ohjaustyöskentelyä. Kysymys ei ole voiman käyttämisestä, vaan kuljettajan on annettava pyörälle selkeä päätös suunnan muuttamisesta. Perusominaisuudet on viritetty niin, ettei kuskin tarvitse vetää kaarteisiin kieli keskellä suuta tai pelätä, että pyörä ohjautuisi liian herkästi. Tällä moottoripyörällä on kiva kanttailla "puolitosissaan" sillä ominaisuuksiin jää runsaasti reservejä. Tukeva runko ja suuret kallistusvarat mahdollistavat todella huiman etenemisen mutkasta toiseen. Kysymyksessä on siis aidosti Ducati myös siinä mielessä, että ominaisuuksien rajat löytyvät vasta tahkoamalla polvi maassa rataa.

Jousituksen säädettävyys riittää melkein kaikkeen ajamiseen. Mikäli ajaa matkoja, ja myös säännöllisesti radalla sejö oikeasti osaa säätää moottoripyörän jousitusta, niin ST3:n alustassa tulee rajat vastaan. Näitä kuljettajia varten Ducatilla on ST4S, josta löytyy samat herkut kuin merkin hypersporteista. Katumotoristeista koostunut testiryhmä ei löytänyt jousituksesta valittamista, sillä ajettavuuden pystyi kuormattunakin säätämään mieleiseksi. Kun haetaan parhaita päällystettyjä mutkateitä, joutuu välillä vierailemaan soralla. ST3 ei vierasta edes tätä alustaa. Alusta toimii hyvin ja matala painopiste varmistaa ettei keula tee yllätyksiä. Itse asiassa tällä pyörällä pystyy sorallakin etenemään ällistyttävän nopeasti, jos haluaa.

Jarruvarustus on yhdistelmä tuttuja ja yllättäviä valintoja. Edestä löytyy nelimäntäiset Brembot kelluvilla jarrulevyillä. Brembon komponentit ovat tunnetusti laatutavaraa, mutta silti ST3 onnistuu yllättämään. Pyörässä on poikkeuksellisen hyvät, tehokkaat, tunnokkaat ja helppokäyttöiset jarrut. Hidastuvuuden pystyi kerta toisensa perään viemään aivan maksimiin pelkäämättä eturenkaan tahatonta lukkiutumista. Takajarru puolestaan on pieni ja tehoton jos sitä yrittää soveltaa pysäyttämiseen. Sen saa lukkoon vain soralla ja silloinkin tosissaan yrittämällä. MUTTA, mutkaisilla teillä sillä on todella nautittavaa säätää pyörän asentoa ja tulonopeutta kaarteeseen, eikä tarvitse pelätä lukkiutumista. Osansa jarrupaketin toimivuudesta tekee se, että Ducati käyttää teräspunosletkuja pullistelevien kumiletkujen asemesta.

Hauskaa voimaa

Moottoristaan Ducati tunnetaan. Pakko-ohjatut venttiilit löytyvät tästäkin moottorista, ja siitä muistuttaa katteessa pieni maininta Desmodromico. Tietokoneohjattu ruisku on aina mukava vempain, ja V2-prätkiin ruiskuilla saadaan huimasti kaasareilla varustettuja kakkosia mukavammat käyttöominaisuudet. Toki, kaksisylinteriseltä koneelta on turha vaatia, että se vetäisi raa`asti jo tyhjäkäynniltä. ST3 käy puhtaasti kaikilla kierrosalueilla, mutta käyttökelpoista tehoa se antaa 3500 kierroksen jälkeen. Varsinkin kaasuun reagointi ja tehoalueen laajuus on kehittynyt ruiskujen yleistymisen myötä. Ruiskun herkkyys on aavistuksen ärsyttävää, sillä tasaisen matkanopeuden säilyttäminen vaatii tarkkaa rannetta, tai menosta tulee nykivää.

Vaihdelaatikon pitkät välitykset panivat koeajoryhmän pohtimaan järkevintä tapaa ajaa ST:llä. Kun käytössä on vakiovälitys, vakiintui ratkaisuksi ajaa pykälän pienemmällä mitä nelareihin tottunut selkäranka sanoo. Satasen vauhdissa ja viitonen päällä moottori kiersi 4500 rpm - juuri tuolta kierrosluvulta alkaa moottorin turbiinimaisesti venyvä tehoalue. Erityisiä tehopiikkejä moottori ei tarjoa, mutta potkua on riittävästi. Laaja tehoalue antaa kuskille mahdollisuuden viedä pyörää haluamallaan tavalla, joko vaihteita käyttäen ja moottoria kierrättäen tai rennosti samalla vaihteella - tehoa riittää molempiin. Oma juttunsa on sitten se, että korkeilla kierroksilla Ducatin käyntiääni on kuin kaukaista ukkosen jylinää. Hyvin tehdyt äänet lisäävät aina fiilistä, vielä kun saisi vähän lisää desibelejä…

Kaikkiaan uusi kolmiventtiilinen moottori on mukava tuttavuus. Yli sadan hevosvoiman tehot, laaja vääntöalue ja upeasti reagoiva ruisku tuovat ajamiseen cowboy-henkeä. Jos tilaisuus aukeaa, niin tuppi nurin ja… jabadabaduuu! ST:n kiihtyvyys on todella viihdyttävää.

Testosteronia matka-ajoon

Ducatin näkemys sport/touring –moottoripyörästä selvitettiin yli kahden tuhannen kilometrin koeajossa. Testosteronia tihkuva kompromissi toimii hyvin, jos arvostaa urheilullisuutta, erittäin hyvää ajettavuutta ja hauskaa moottoria. Tästä paketista oli todella vaikea hakea suuria miinuspuolia, sillä tuote on hiottu hyvin pitkälle. Kysymys on makuasioista, mutta jos haluaa ajaa urheilukoneella, ja tehdä sillä tarvittaessa pitkiä matkoja, niin ST3 on loistava moottoripyörä.

Teksti: Paavo Mäkinen

Kuvat: Antti Meriö

Koeajoryhmässä: Paavo Mäkinen, Antti Meriö, Matti Hautalampi, Jari Tamminen, Heikki Malinen.